Väitös: Vaasan yliopistossa kehitetyllä mallilla kehitetään julkishallinnon ...

Innovaatioita ovat tähän mennessä pääasiassa tehtailleet yliopistot ja yritykset, mutta nyt Euroopan unioni edellyttää myös julkiselta sektorilta toimia. Alueellista innovaatiotoimintaa kehitetään etenkin älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategiatyön avulla, jossa alueet pyrkivät tunnistamaan vahvuuksiaan ja muokkaamaan niistä kansainvälisille markkinoille kiinnostavia tuotteita, palveluita ja prosesseja.

– Voidaan puhua alueen yrittäjyydestä, eli alue toimii samalla tavalla kuin yritys. Se kartoittaa resurssejaan ja miettii, mitä alueen tuotetta saisi myytyä kansainvälisillä markkinoilla. Ideana on yhdistellä olemassa olevaa osaamista uudella tavalla uusien mahdollisuuksien luomiseksi, Mäenpää toteaa.

Yhteistyössä ideointi on kuitenkin hankalaa, ja etenkin julkishallinto voi olla kovilla tällaisen prosessin synnyttämisen suhteen. Haastetta voi olla jo siinä, miten laittaa prosessi käyntiin. Tutkimuksessa esitetään, että yhteistyön kannalta kolme keskeistä haastetta liittyvät kumppaneiden osallistamiseen, sopivanlaisen tiedon tuotantoon osana tätä prosessia sekä potentiaalisesti dominoiviin kumppaneihin, jotka voivat haitata yhteistyötä.

– Connectivity-malli on kehitetty juurikin luomaan ja kohdentamaan alueellisen kehittämisen keskustelua oikeanlaiseen suuntaan, ja siksi sitä voi pitää yhtenä välineenä näiden haasteiden ratkaisuun, Mäenpää kuvailee.

Pohjanmaalla sovellettavasta mallista eurooppalaiseksi ratkaisuksi

Connectivity-mallin ovat kehittäneet vuonna 2013 Vaasan yliopiston aluetieteen professori Seija Virkkala ja Åge Mariussen yhdessä Antti Mäenpään kanssa. Se on alun perin kehitetty Pohjanmaan alueellisen kehityksen työkaluksi yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa ja nykyisessä LARS (Learning among regions on smart specialisation) -hankkeessa sitä sovelletaan Pohjanmaan lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Latviassa, Liettuassa sekä Päijät-Hämeen alueella Suomessa. Aiemmin sillä on tutkittu muun muassa Pohjanmaan energiaklusterin yhteistyötä.

– Alueet selvittävät ensin itsenäisesti yhteistyön ongelmia, ja sen jälkeen hankkeen kumppanit etsivät ratkaisuja yhdessä.  Esimerkiksi Ruotsi on lukujen mukaan hyvä julkishallinnon ja yritysten välisessä yhteistyössä, eli sieltä muun muassa Liettuan eri toimijat voivat saada vinkkejä ja oppia hyviä käytäntöjä. Liettuassa ja Saksassa vuorostaan kansalaisjärjestöt ovat suuressa roolissa, ja siitä voidaan oppia uusia juttuja täällä Suomessa, toteaa Mäenpää LARS-hankkeesta.

Julkisen sektorin innovaatiotoimintaa keskustelun kautta

Connectivity-malli perustuu julkishallinnon, korkeakoulujen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajien haastatteluihin ja niissä käytettäviin kahteen lukuun, joilla mitataan yhteistyön odotusta ja kokemusta. Odotus kuvaa sitä, kuinka hyvää yhteistyön tulisi vastaajan mielestä olla ja kokemus sitä, kuinka hyvää yhteistyö todellisuudessa on ollut. Näiden kahden luvun erotus vuorostaan osoittaa yhteistyön aukkoja (gap), joita voidaan sitten pyrkiä yhdessä ratkomaan. Yhteistyötä kartoitetaan alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jolloin nähdään laajasti se, miltä yhteistyö näyttää.

– Mallia itseään voi pitää yhtenä esimerkkinä poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Siinä sovellettava odotus ja kokemus -mittaus perustuu tuotantotalouden professori Josu Takalan kehittämään menetelmään. Voidaankin aidosti puhua Vaasan yliopistossa kehitetystä mallista, Mäenpää toteaa.

Mallin idea on ollut alusta lähtien toimia nimenomaan keskustelun avaajana, eli luvut vain osoittavat suunnan ja loppu sovitaan yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa. Tällä tavalla julkishallinnolla on samaan aikaan työkalu, joka osoittaa ongelmakohtia ja auttaa pitämään keskustelun niiden ympärillä. Samalla julkiset toimijat pikkuhiljaa ujuttautuvat innovaatioverkostoon ja eivät tule sinne tyhjin käsin, vaan tuovat mittaustuloksensa ja relevantit keskustelut mukanaan.

– Pelkillä luvuilla ei tee vielä mitään. Esimerkiksi Pietarsaaren alueella iso infrastruktuuriin liittyvä aukko yhteistyössä johtui venealan toimijoiden mukaan siitä, että satama-alueelle vievä tie oli liian kapea suurempia venemalleja ajatellen. Näin abstrakti luku sai paljon konkreettisemman muodon keskustelujen kautta, Mäenpää kuvailee..

Väitöstilaisuus

HTM Antti Mäenpään aluetieteen alan väitöskirja “The Challenges of Public Organisations in Coordinating Smart Specialisation and a Connectivity Model as One Solution” tarkastetaan torstaina 23. tammikuuta klo 12 Vaasan yliopiston tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditoriossa (K218).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Vesa Harmaakorpi (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT) ja kustoksena professori Seija Virkkala (Vaasan yliopisto).

Lisätiedot

Antti Mäenpää, puh. 029 449 8531, antti.maenpaa(at)uwasa.fi

Mäenpää, Antti (2020) The Challenges of Public Organisations in Coordinating Smart Specialisation and a Connectivity Model as One Solution. Acta Wasaensia 438. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-898-6

Väittelijän tiedot

Antti Mäenpää on syntynyt Vaasassa vuonna 1988. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Lyseon lukiosta vuonna 2007. Antti Mäenpää valmistui hallintotieteen maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2013. Mäenpää on työskennellyt Vaasan yliopiston aluetieteen oppiaineen tutkimus ja opetustehtävissä projektitutkijana, tohtorikoulutettavana ja tutkimusavustajana. Tätä ennen hän on toiminut energiateknologiateollisuuden logistiikan esimies- ja muissa tehtävissä.