Elinkeinoministeri Rehn: Yliopiston koko ei ratkaise sen kykyä tehdä laadukasta tutkimusta

Hän valitteli, että valtiontalouden tila ei salli korkeakoulujen määrärahojen lisäystä. Siksi hänen mielestään on tärkeää, että korkeakouluissa on ryhdytty toimiin, joilla valtion rahoitusta voidaan käyttää tehokkaammin ja löytää myös uusia rahoituslähteitä.

– Vaasan yliopiston tutkimuskäyttöön tuleva energialaboratorio on oiva esimerkki tästä, Rehn sanoi.

Yliopiston, Tekesin, Vaasan kaupungin ja alueen yritysten yhteistyöllä VEBICistä (Vaasan Energy Business Innovation Centre) rakennetaan kansainvälisesti merkitystä omaava energiatekniikan tutkimuskeskittymä, joka vahvistaa Vaasan yliopiston asemaa keskeisenä eurooppalaisen tutkimuslaitoksena. Tämä on Rehnin mukaan samalla myös merkki Vaasan yliopiston strategisen työn kantavuudesta. Energia on yksi yliopiston painopistealoista, jossa tutkimus ja opetus nojaavat alueellisiin vahvuuksiin ja energia-alan vahvaa ekosysteemiin.

– Energia-osaamiseen liittyvät älykkäät ja kestävät energiaratkaisut – pyrkimys kestävään vihreään energiatalouteen - vaikuttivat hyvin oleellisesti siihen, että Vaasa valittiin yhdeksi kuudesta kasvusopimuskaupungista.

Investointi VEBICiin kuvastaa tulevaisuuden uskoa

Vaasan yliopiston ma. rehtori Jari Kuusisto sanoi, että tiivis yhteistyö energia-alan osaamiskeskittymän kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä tutkimus, innovaatiot ja osaava työvoima luovat jatkossakin edellytykset vientivetoiselle talouden kasvulle.

Investointi energialaboratorioon ja laajempaan Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC) -kokonaisuuteen kuvastaa hänen mukaansa tulevaisuuden uskoa, halua menestyä energia-alalla sekä yrittäjyyttä, joka alueella vallitsee.

– Vaasan yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on jo nyt hyvällä tasolla. Investoimalla haluamme pitää huolta, että vaikuttavuus säilyy jatkossakin, Kuusisto totesi.

Paikallinen sopiminen voi olla merkittävintä

Rehnin luennon aihe yliopistolla oli suomalaisen työn ja talouden kilpailukyky. Hän puhui Suomen rakenteellisista ongelmista ja esitteli hallituksen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia Suomen suhteelliseen kilpailukykyyn.

– Mikäli sopimus saa riittävän kattavuuden ja myös alakohtaisissa tes-neuvotteluissa onnistutaan kesään mennessä, voimme saavuttaa Ruotsin tason yksikkötyökustannuksissa vuoteen 2017 ja Saksan vuoteen 2020 menneessä.

Hän arvioi, että uusi paikallisen sopimisen kulttuuri, johon kuuluu henkilöstön edustuksen kehittäminen, saattaa osoittautua kaikkein merkittävimmäksi kilpailukykytoimeksi.

Rehn viittasi Saksaan, joka aiemmin oli ”Euroopan sairas mies”.

– Saksassa lisättiin paikallista sopimista.

Paikallinen sopiminen ei voi olla yksipuolista sanelua, vaan edellyttää luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Rehnin mielestä Saksakin on pärjännyt juuri tällaisella kumppanuudella.

Innovaatioketjun ahtaumat selville

Rehn kertoi pohtineensa, mikseivät vuosien investoinnit Suomessa innovaatioihin ja tutkimustoimintaan ole näkyneet korkean teknologian viennissä. Korkean teknologian vienti on laskenut miljardeja euroja.

– Miksi panostus ei vaikuta?  Olemme pyytäneet OECD:tä käymään läpi innovaatioketjumme, hän kertoi yleisölle.

Vaikuttavuusarviointi on nyt käynnistymässä ja sisältää esimerkiksi ekonometrisen analyysin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten vaikutuksesta Suomen kansantalouteen.

– Alustavat tulokset on tarkoitus saada käyttöömme ensi vuoden alussa, Rehn sanoi.