Kestävän ja laadukkaan tulevaisuuden turvaaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä
– Materiaalisesti tarkasteltuna suurin yksittäinen uhka maapallollemme on fossiilisten polttoaineiden liikakäyttö: ympäristötieteilijät pitävät nykyistä elämäntapaamme kaikkein merkittävimpänä uhkana hyvinvointiyhteiskunnalle, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Paavo Järvensivu Vaasan yliopistolla järjestetyssä Oiva Ketonen -seminaarissa.
Materiaalisesta näkökulmasta ekologinen uhka on aikamme tärkeimpiä kysymyksiä, koska juuri se ratkaisee, minkälaiselle pohjalle inhimillistä hyvinvointia voidaan ylipäätään rakentaa.
Toimenpiteisiin ryhdyttävä heti
Saatavilla olevan tieteellisen tiedon mukaan ihmiselämän laatu vähenee huomattavasti vuoteen 2050 mennessä, jos jatkamme nykyisellä elämäntyylillämme.
– Ihmiset vaikuttavat päätoimisesti viiteen pääkohtaan, jotka ensisijassa uhkaavat maapallomme tulevaisuutta: ilmastohäiriöihin, sukupuuttoon kuolemisiin, monimuotoisten ekosysteemien katoamiseen, saastumiseen sekä väestönkasvuun ja kulutusrakenteisiin, Järvensivu listaa.
Tieteilijät muistuttavat, että vuoteen 2050 mennessä ihmisen toiminta on erittäin todennäköisesti vahingoittanut maapallon elämää kannattelevia järjestelmiä peruuttamattomasti, elleivät ihmiset ryhdy välittömästi konkreettisiin toimenpiteisiin kestävän ja laadukkaan tulevaisuuden puolesta.
Kasvun tavoittelu uhkaa ekologisia järjestelmiä
Henkisestä näkökulmasta tarkasteltuna täytyy katse siirtää politiikkaan: puheen tasolla vallitseva politiikka myöntää, että päästöjä on vähennettävä, mutta samalla se kannustaa kansalaisia kuluttamaan yhä enemmän. Vallitseva, valtavirtaiseen talousteoriaan nojaava talous-poliittinen tilanne nouseekin esiin suurimpana henkisenä uhkana. Politiikkaa vaivaa sisäinen ristiriita, kun kasvua tavoiteltaessa kaikkein saastuttavinta tai muuten vahingollista tuotantoa ja kulutusta ei voida rajoittaa.
– Näin ollen vallalla oleva taloudellis-poliittinen viitekehys on umpikujassa, jonka perällä häämöttää ihmiselämää kannattelevien ekologisten järjestelmien romuttuminen, Järvensivu sanoo.
Hyvinvoinnin kehitys kestävää Suomessa
Kehitys voidaan määritellä kestäväksi, kun nykyinen sukupolvi voi tyydyttää tarpeensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Hyvinvoinnin osatekijöiksi lasketaan muun muassa oikeanlainen yksilöllisen kulutus, tuloerot, vapaa-aika sekä vastasyntyneiden elinajanodotteet.
– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin. Keskimääräisen kansalaisen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin, seminaarissa luennoinut Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kertoo.
Suomi on siis nyt parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen: hyvinvoinnin kehitys on maassamme kestävää. Niin ikään Suomen ympäristön tila on parempi kuin koskaan aikaisemmin, ja esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat vähentyneet.
– Myös aineellinen ja henkinen pääoma sekä teknologia ovat maassamme kasvaneet ripeästi, Pohjola sanoo.