Kestävän ja laadukkaan tulevaisuuden turvaaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä

Materiaalisesta näkökulmasta ekologinen uhka on aikamme tärkeimpiä kysymyksiä, koska juuri se ratkaisee, minkälaiselle pohjalle inhimillistä hyvinvointia voidaan ylipäätään rakentaa.

Toimenpiteisiin ryhdyttävä heti

Saatavilla olevan tieteellisen tiedon mukaan ihmiselämän laatu vähenee huomattavasti vuoteen 2050 mennessä, jos jatkamme nykyisellä elämäntyylillämme.

– Ihmiset vaikuttavat päätoimisesti viiteen pääkohtaan, jotka ensisijassa uhkaavat maapallomme tulevai­suutta: ilmastohäiriöihin, sukupuuttoon kuolemisiin, monimuotoisten ekosysteemien katoami­seen, saastumiseen sekä väestönkasvuun ja kulutusrakenteisiin, Järvensivu listaa.

Tieteilijät muistuttavat, että vuoteen 2050 mennessä ihmisen toiminta on erittäin todennä­köisesti vahingoittanut maapallon elämää kannattelevia järjestelmiä peruuttamattomasti, ellei­vät ihmiset ryhdy välittömästi konkreettisiin toimenpiteisiin kestävän ja laadukkaan tulevaisuu­den puolesta.

Kasvun tavoittelu uhkaa ekologisia järjestelmiä

Henkisestä näkökulmasta tarkasteltuna täytyy katse siirtää politiikkaan: puheen tasolla vallit­seva politiikka myöntää, että päästöjä on vähennettävä, mutta samalla se kannustaa kansalaisia kuluttamaan yhä enemmän. Vallitseva, valtavirtaiseen talousteoriaan nojaava talous-poliittinen tilanne nouseekin esiin suurimpana henkisenä uhkana. Politiikkaa vaivaa sisäinen ristiriita, kun kasvua tavoiteltaessa kaikkein saastuttavinta tai muuten vahingollista tuotantoa ja kulutusta ei voida rajoittaa.

– Näin ollen vallalla oleva taloudellis-poliittinen viitekehys on umpikujassa, jonka perällä hää­möttää ihmiselämää kannattelevien ekologisten järjestelmien romuttuminen, Järvensivu sanoo.

Hyvinvoinnin kehitys kestävää Suomessa

Kehitys voidaan määritellä kestäväksi, kun nykyinen sukupolvi voi tyydyttää tarpeensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Hyvinvoinnin osatekijöiksi lasketaan muun muassa oikeanlainen yksilöllisen kulutus, tuloerot, vapaa-aika sekä vastasyntyneiden elinajanodotteet.

– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavalla kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin. Keskimääräisen kansalaisen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin, seminaarissa luennoinut Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola ker­too.

Suomi on siis nyt parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen: hyvinvoinnin kehitys on maas­samme kestävää. Niin ikään Suomen ympäristön tila on parempi kuin koskaan aikaisemmin, ja esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat vähentyneet.

– Myös aineellinen ja henkinen pää­oma sekä teknologia ovat maassamme kasvaneet ripeästi, Pohjola sanoo.