Palkittu ilmanvaihtoikkuna syntyi Vaasan yliopiston ja Skaalan tutkimusyhteistyöllä
– Projektitutkijamme Petri Hänninen on toiminut järjestelmän pääsuunnittelijana ja toteuttajana aina ideasta tuotteeksi asti. Nyt hän on siirtynyt sitten päätoimisesti Skaalan palvelukseen, sanoo kehittämispäällikkö Reino Virrankoski Vaasan yliopiston sulautettujen järjestelmien Epanet-tutkimusryhmästä.
Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Alfa cLean -ikkunalle myönsivät hiljattain Tekes, Rakennuslehti ja Suomen asuntotietokeskus.
– Parasta tässä ovat energiatehokkuus ja parantunut sisäilman laatu, sanoo Virrankoski.
Palkitussa ikkunaratkaisussa ikkunan karmiin asennettu ilmanvaihtolaite ottaa tehokkaasti talteen lämpöä.
– Lämmön talteenoton hyötysuhde on noin 80 prosenttia, mikä tuo perinteiseen ilmanvaihtoon verrattuna huomattavan energiansäästön, sanoo Virrankoski.
Huonekohtaista ilmanvaihtoa
Ikkunassa oleva laite mittaa antureiden avulla sisäilman laatua ja reagoi automaattisesti vaikkapa liian korkeaan ilmankosteuteen tai hiilidioksidipitoisuuteen.
Yhdellä ikkunalla voi hoitaa noin 20–25 neliöisen tilan ilmanvaihdon. Isompaan tilaan tarvitaan useampi älyikkuna.
– Ikkunaratkaisun avulla onnistuu huone- ja huoneistokohtainen ilmanvaihto, sanoo Virrankoski.
Nykyään taloyhtiön keskitetty järjestelmä tarjoaa kaikkiin asuntoihin samanlaista ilmanvaihtoa. Uusilla ilmanvaihtolaitteen sisältävillä ikkunoilla voitaisiin Virrankosken mukaan ottaa huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet. Ilmanvaihdon voisi sovittaa esimerkiksi vuorotyöläisen päivärytmiin tai esimerkiksi hengityssairauden vaatimuksiin.
Helpompi remontti
Virrankosken mukaan ikkunailmanvaihdosta voisi olla apua myös talon saneerauksessa. Ilmanvaihtoremontti on yleensä putkiremontin jälkeen taloyhtiön kovin remontti rakennusteknisine muutoksineen, eristämisineen ja kotelointeineen. Älyikkunoilla remontti hoituisi vaivattomasti samalla kuin talon ikkunoita muutenkin ollaan vaihtamassa.
Vaasan yliopiston tutkimusyhteistyö Skaalan kanssa alkoi viisi vuotta sitten. Projekti oli menestyksellinen ja ikkuna tuotiin markkinoille viime vuonna. Hanke sai osittain rahoitusta Tekesiltä.
Ohjausjärjestelmä yliopistokeksinnön avulla
Yliopistolta on peräisin ilmanvaihtolaitteen ohjausjärjestelmä. Ohjauselektroniikan keskeiseksi komponentiksi valittiin Vaasan yliopiston ja Aallon yhdessä kehittämä UWASA Node -anturinoodi.
Virrankosken mukaan järjestelmässä ikkunat voivat keskustella keskenään ja anturit seuraavat automaattisesti sisäilman laatua. Ilmanvaihtojärjestelmää voi paikallisen käytön lisäksi ohjata ja valvoa etänä. Järjestelmää voi etäkäyttää langattomasti esimerkiksi älypuhelimella.
Virrankosken mukaan hyvää tutkimusyhteistyötä Skaalan kanssa jatketaan.
– Nyt tavoitteena on kokonaan uuden rakennusten ilmanlaatuun ja energiatehokkuuteen perustuvan ekosysteemin kehittäminen, sanoo Virrankoski.
Skaala on Vaasan yliopiston Kauhavalle ja Seinäjoelle sijoitetun sulautettujen järjestelmien Epanet-professuurin suurimpia rahoittajia.