Petri Välisuon väitös 13.6: Ihon kunnon arviointia luotettavammin optisen mittalaitteen ...
DI Petri Välisuon automaatiotekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan "Photonics simulation and modelling of skin for design of Spectrocutometer" tarkastustilaisuus on maanantaina 13.6.2011 klo 12.00 salissa F652 (Fabriikki, Yliopistonranta 10).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori (emer.) Yoichi Miyake (Chiba University, Japan) ja kustoksena professori Jarmo Alander.
Tutkimustiivistelmä
Petri Välisuon automaatioteknologian alaan kuuluvassa väitöskirjassa tarkastellaan ihon fotoniikkamallinnusta ja simulointia spektrokutometri-laitteen suunnittelussa.
Kehitettyä mallia ja laitetta testattiin kliinisillä pilottitutkimuksilla, mm. tutkimalla leikkaushaavan arpeutumista ja mitattujen hemoglobiini- ja melaniinipitoisuuksien suhdetta subjektiivisen arvion avulla saatuihin tuloksiin.
Tutkimuksessa ihonmittausongelmaa lähestytään kokeilemalla optisia ihomalleja, jotka ennustavat valon kulkua ihossa eri tilanteissa ja rakentamalla prototyyppilaite ihon pinnanalaisen hajaheijastusspektrin kuvantamiseksi vakio-olosuhteissa. Ihon tärkeimpien väriaineiden jakautumisen ennustamista tutkitaan optisten ihomallien avulla.
Spektrokutometrilla voidaan mitata ihon verenkiertoa, happipikylläisyyttä ja pigmentaatiota ihosta heijastuvan valon spektrin avulla. Laitetta voi soveltaa ihon kunnon mittaamiseen, ihomuutosten arviointiin, dokumentointiin ja paranemisen mittaamiseen sekä paikallisen verenkierron ja pigmentoitumisen seurantaan.
– Tulevaisuuden sovellusalueena voi olla myös esimerkiksi diabeteksesta johtuvien mikroverenkiertomuutosten mittaaminen, kertoo Välisuo tutkimuksensa käytännön sovelluskohteista.
Spektrokutometri sopii hyvin lääketieteessä tarvittavien mittausten tekemiseen, sillä kosketuksetta toimiva optinen mittaustapa aiheuttaa vain hyvin pientä haittaa tai riskiä potilaalle. Ihon rakenteen ja ominaisuuksien ansiosta optiset mittaukset soveltuvat erityisen hyvin ihon arviointiin, käytettäessä näkyvän valon ja lähi-infrapunasäteilyn aallonpituuksia.
– Nykyään lääketieteellisten hoitojen tulee olla näyttöperusteisia. Kuitenkin ihomuutosten hoitamisen perusteena oleva tietoa on pääsääntöisesti hankittu subjektiivisin menetelmin, jotka ovat huonosti toistettavia, henkilöstä riippuvaisia ja hankalasti dokumentoitavia, Välisuo avaa tutkimuksensa taustoja.
Tutkimuksessa kehitettiin nopea kartoitusmenetelmä ihon väriaineiden pitoisuuksien laskemiseen suuren tarkkuuden monikanavaspektrikuvasta. Pilottitutkimuksen mukaan spektrokutometrilla saadut lukemat korreloivat subjektiivisen arvion kanssa, mutta ovat paremmin toistettavissa kuin subjektiiviset havainnot.
Mitä mieltä olit jutusta?