Suuryritysten ja kuntien ilmastotoimet puhuttivat tohtoriklubilaisia

Niemi esitteli keskustelun taustaksi Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen tuoreimpia tuloksia esimerkiksi suomalaisten yritysjohtajien ja kuntapäättäjien ilmastoasenteista.

Tulosten mukaan suuryrityksiä ilmastotoimiin ajavat etenkin yhteiskuntavastuun kantaminen, markkinointipyrkimykset ja yrityksen kilpailuasetelman parantuminen, kun taas kunnissa ilmastotoimiin kannustivat kustannusten aleneminen, mahdollisuus luoda kuntaan uutta taloudellista aktiivisuutta ja mahdollinen rahallinen tuki valtiolta tai EU:lta.

Eri toimialoja edustavat tohtorialumnit kävivät aiheesta vilkasta keskustelua ja toivat samalla arvokkaita lisähuomioita tutkimuksen tekijöille. Taloustieteestä Vaasan yliopistossa väitellyt kauppatieteen tohtori, lehtori Seppo Suominen Haaga-Heliasta pohti kyselyn tulosta, jonka mukaan erityisesti tukku- ja vähittäiskaupalle julkisuuskuvalla oli suuri merkitys ilmastotoimien kannustimena.

– Imago on tärkeä, kun ollaan asiakasrajapinnassa, Suominen muistutti.

Hän arvioi, että julkisuuskuva ei ole niin tärkeä syy ilmastotoimiin b-to-b-yrityksille eli tuotteita tai palveluita toisille yrityksille myyville yrityksille, joille ehkä riittävät lain asettamat vaatimukset.

Laskentatoimen ja rahoituksen alalta väitellyt johtaja Tom Wingren Wärtsilästä toi kuitenkin esiin, että brändi on nykyään erittäin merkittävä syy myös b-to-b-yrityksille.

– Brändi on mukana todella vahvasti, ja tämä lisääntyy koko ajan, hän kertoi.

Johtamisen alalta väitellyt ja Haaga-Helian StartUp Schoolissa yhteyspäällikkönä toimiva KTT Timo-Pekka Uotila olikin kiinnostunut siitä, millaisen painoarvon ilmastoteot aidosti saavat johtajien liiketoimintapäätöksissä - esimerkiksi alihankkijoiden ilmastotoimien suhteen.

Ilmassa ristivetoa -hankkeessa toimivan projektitutkija Annu Perälän mukaan vain noin 19 prosenttia vastaajista mainitsi yrityksen ilmastotekojen liittyneen alihankkijoiden toiminnan ilmastovaikutuksiin. Yleisimmin ilmastoteot liittyivät suuryrityksissä kiinteistöihin. Tätä mieltä oli 57 prosenttia vastaajista. Jätehuolto ja tuotteiden elinkaari (55 prosenttia vastaajista) ja matkustaminen (48 prosenttia) olivat seuraavaksi suosituimmat toimet.

Tohtorialumneille tilaisuuden yhteydessä järjestetyissä työryhmissä kerättiin myös huomioita oman työnantajan toteuttamista ilmastoteoista, joita kertyikin laajalti eri toimialoilta.

Kuntien vähäiset resurssit vaikuttavat

Kuntien keskinäinen erilaisuus ja kuntien talousvaikeuksien vaikutus ilmastotekoihin ryhtymiseen puhuttivat tohtorialumneja. 

Osa kunnista on tehnyt jo paljonkin ilmastotekoja ja luonut suunnitelmia esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin isoja. Tekniikan tohtoriksi viime vuonna väitellyt ja kunnanvaltuutettuna toimiva Aappo Kontu kertoi, että varsinkin pienissä kunnissa niin taloudelliset kuin henkilöresurssit voivat ovat vähissä. Ilmastoteot saattavat vaatia isojakin investointeja.

Kauppatieteiden ja filosofian tohtori Johanna Ahopelto mietti myös sitä, että ilmastotoimien läpimeno poliittisessa päätöksenteossa voi vaatia monenlaista poliittista vaihtokauppaa, ja se voidaan siksi kokea vaikeaksi.

Vararehtori Annukka Jokipiin mukaan Vaasan yliopisto haluaa Tohtoriklubilla luoda alustan moni- ja poikkitieteelliselle keskustelulle sekä mahdollisuuden verkostoitua ja tiivistää yhteyttä omaan alma materiin. Tohtoriklubi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraava kerta on 12. tammikuuta 2021, jolloin tapahtuman kielenä on englanti.

• Tutustu Tohtoriklubiin

Lisätiedot Tohtoriklubista

Vararehtori Annukka Jokipii puh. 029 449 8482 sähköposti: annukka.jokipii (ät) uwasa.fi
Koordinaattori Ulla Laakkonen, Tutkimuksen palvelut ja tutkijakoulu, puh. 029 449 8160 sähköposti: ulla.laakkonen (ät) uwasa.fi
Asiantuntija Nina Jokiaho, Viestintä, brändi ja markkinointi, puh. 029 449 8075 sähköposti: nina.jokiaho (ät) uwasa.fi