Tutkimus vertaili Pohjoismaiden kuntalait – erojakin löytyy
Pohjoismaisia kuntalakeja vertaileva tutkimushanke osoittaa, että Pohjoismaiden kuntalait ovat monin osin melko samansisältöisiä, mutta pieniä ja merkittäviä erojakin on. Kuntalaeissa näkyy erilainen painotus suhteessa demokratiaan ja kunnalliseen itsehallintoon.
Muissa pohjoismaissa poliittinen johtaminen on vahvempaa kuin Suomessa.
– Tämä näkyy päätoimisten luottamushenkilöiden johtoasemassa verrattuna suomalaiseen järjestelmään, jossa kunnanjohtaja on pääsääntöisesti viranhaltija ja jossa pormestarimalli on poikkeus, kertoo julkisoikeuden professori Eija Mäkinen.
Norjan kuntaministeriön tilaamasta raportista ilmenee myös, että kunnanhallituksen asema näyttäisi Suomessa olevan vahvempi kuin muissa vertailumaissa, vaikkei kunnanhallituksen tarvitse muodostua valtuutetuista, jotka on valittu vaaleissa.
Muissa maissa vaalikelpoisuutta ei rajoiteta niin voimakkaasti kuin Suomessa. Esimerkiksi kunnan henkilöstön määrää kunnanhallituksissa rajoitetaan vain Suomessa.
Eroja toiminnan avoimuudessa ja sukupuolikiintiöissä
Norja puolestaan muodostaa poikkeuksen siinä, ettei kunnallista itsehallintoa ole säännelty laisinkaan perustuslaissa.
– Norjassa kaikki toimielinten kokoukset ovat avoimia, kun taas muissa maissa vain valtuuston kokoukset ovat avoimia.
Vain Suomessa ja Norjassa on käytössä sukupuolikiintiöt ja sukupuolijakaumat ovat melko samat. Ruotsissa ja Tanskassa kiintiöitä ei ole, mutta Ruotsissa jakauma on tasainen siitä huolimatta, Tanskassa taas ei, Mäkinen kertoo.
– Kuntataloutta säännellään tiukimmin Tanskassa, jossa verotusta kontrolloidaan budjettisopimuksilla uhkana valtionosuuksien alentaminen. Norjassa puolestaan valtio asettaa verokaton.
Hanke on tehty pohjoismaisena yhteistyönä ja sen koordinaattorina ja norjankielisen julkaisun kirjoittajana on toiminut yliopistonlehtori Ingun Sletness Oslon ja Akerhusin korkeakoulusta ja muina tekijöinä professori Carsten Henrichsen Kööpenhaminan yliopistosta, professori Olle Lundin Uppsalan yliopistosta ja professori Eija Mäkinen Vaasan yliopistosta.
Mitä mieltä olit jutusta?