Väitös 12.6: Nuorten, nopeasti kansainvälistyvien yritysten kehittymisessä huomio ...

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pavlos Dimitratos (University of Glasgow) ja kustoksena professori Jorma Larimo (Vaasan yliopisto).

Hallbäck tarkastelee väitöskirjassaan nuoria, nopeasti kansainvälistyviä yrityksiä. Nämä yritykset ovat sellaisia, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla lähes perustamisestaan lähtien. Usein nopea kansainvälistyminen juontuu siitä, että yrityksen markkinat kotimaassa ovat liian pienet.

Nuoren yrityksen kansainvälistymisessä suureksi haasteeksi nousee se, miten yritys pärjää kilpailussa hyvin rajallisilla resursseilla verrattuna suuriin monikansallisiin yrityksiin.

– Kansainvälinen yrittäjyys on keskeinen puheenaihe talouden päättäjien keskuudessa. Rahoittajat ja valtion tukiorganisaatiot pyrkivät löytämään uusia kansainvälisen kasvupotentiaalin omaavia yrityksiä, joihin kohdistaa tukitoimintansa. Usein ajatellaan, että tällaisia yrityksiä voisi tunnistaa tiettyjen ominaisuuksien perusteella, Hallbäck kertoo tutkimuksensa taustoista.

Eroja kehityspoluissa, strategioissa sekä menestyksen avaimissa

Hallbäckin tutkimus haastaa käsityksen, että kyseessä olisi tietyin kriteerein tunnistettavissa oleva joukko yrityksiä, joiden ominaispiirteet erottavat ne muista yrityksistä.

– Yrittäjän ja yritysjohdon kansainvälinen kokemus nousi tärkeäksi tekijäksi nopeamman kansainvälisen kasvun kannalta, mutta muilta osin ilmiö on monitahoisempi.

Tutkimuksen mukaan nopeasti kansainvälistyvien yritysten ymmärtäminen ja kansainvälisen yrittäjyyden teorian kehitys edellyttää tilannesidonnaisuuden huomioon ottamista.

– Tämä tarkoittaa sitä, että näiden yritysten kansainvälistyminen, kasvu ja menestys voidaan saavuttaa hyvin erilaisten polkujen kautta, riippuen yrityksen toimintaympäristöstä ja tilannetekijöistä, Hallbäck selittää.

Hallbäckin mukaan tyypillisten kehitysmallien tai strategioiden etsimisen sijaan olennaista on siis pohtia, mikä kehityspolku tai strategia toimii tehokkaimmin tietyssä tilanteessa.

Tilannetekijöiden tunnistamisesta niiden yhteisvaikutuksen ymmärtämiseen

Hallbäckin mukaan kansainvälistä kehittymistä ja markkinointistrategioita määrittäviä tilannetekijöitä tulisi tarkastella toimintaympäristön, organisaation ja sen yksilöiden tasolla sekä näiden eri tekijöiden yhteisvaikutusten kautta. Menestyksen kannalta keskeiseksi nousi strateginen yhteensopivuus.

– Esimerkiksi innovatiivisuuden korostamisen ei pitäisi olla itseisarvo, sillä sen vaikutus menestykseen riippuu mm. toimintaympäristön muutosherkkyydestä ja yrityksen kasvuvaiheesta. Dynaamisella toimialalla nuoren yrityksen tulisi tuotteen ja teknologian ohella panostaa markkinoinnin innovatiivisuuteen eri tavoin, kuten luomalla arvoa yhdessä asiakkaiden ja partnereiden kanssa sekä hyödyntämällä edullisia markkinointikanavia. Stabiililla toimialalla ja yrityksen laajentuessa tärkeämmäksi nousee kyky yhtenäistää toimintoja, Hallbäck kertoo.

Tutkimus antaa uutta tietoa yritysjohdolle, rahoittajille ja valtion tukiorganisaatioille osoittamalla, miten eri tavoin nuoret nopeasti kansainvälistyvät yritykset kehittyvät ja mitä ovat ne tilannetekijät, joiden huomioon ottaminen on tärkeää kehityksen ymmärtämiseksi. Tutkimus osoittaa myös, millaiset markkinointistrategiat toimivat nopeasti kansainvälistyvän yrityksen kasvun myötä ja miten menestys syntyy tietyssä yhteydessä.

Tutkimuksessa aihetta lähestytään kolmen erilaisen tutkimusmenetelmän kautta. Empiirinen aineisto koostuu laajasta kyselytutkimusta sekä yhteensä 11 yrityksen haastatteluaineistoista.

Julkaisun tilaukset