Kuntapäättäjäkysely kertoo: Ilmastotoimien pelätään lisäävän vastakkainasettelua

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kuntapäättäjäkyselystä. Kyselyyn vastasi 413 kuntapäättäjää eri puolilta maata. Tutkimuksen ovat tehneet e2 Tutkimus, Vaasan yliopisto (InnoLab) ja Kuntaliitto. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.

Pelko epätasa-arvoisista vaikutuksista jarruttaa ilmastotoimia

Kaikkein eniten ilmastonmuutoksen hillinnässä kuntapäättäjiä huolestuttaa yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntyminen (53 %). Mieltä painavat myös Suomen ponnisteluiden valuminen hukkaan (46 %) sekä kustannusten epätasa-arvoinen jakaantuminen eri väestöryhmien (41 %) ja eri alueiden (35 %) välillä.

Ilmastotoimien mahdolliset epätasa-arvoiset vaikutukset väestöryhmien välillä (41 %) ovat myös useimmin mainittu tekijä, joka vähentää kuntapäättäjien halukkuutta ilmastotoimiin.

– Tulokset osoittavat, että ilmastotoiminen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kipukohdat täytyy ratkaista, jos Suomen kunnianhimoiset tavoitteet halutaan saavuttaa, e2:n tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Oikeistolaisia ja arvokonservatiiveja huolettaa muita useammin ilmastotoimien hinta ja teollisuuden katoaminen Suomesta, kun taas vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja huolettaa, ettei tilanteen vakavuutta ymmärretä.

Ilmastoimille kannatusta, mutta vaikuttavuus epäilyttää

Kyselyssä esitetyt kunnalliset ilmastotoimet saavat päättäjien laajan tuen, mutta niitä ei pidetä kovin tehokkaina. Ainoastaan kunnan rakennusten energiatehokkuuden lisääminen sekä sähkön ja lämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla arvioitiin vaikuttavuudeltaan hyviksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä yksityisautoilun vähentämiseksi pidetään vaikuttavana ainoastaan suurissa kaupungeissa.

– Kotipaikalla ja arvomaailmalla on merkitystä. Suurissa kaupungeissa asuvat ja arvoliberaalit pitävät lähes kaikkia toimia vaikuttavampina kuin pienemmissä kunnissa asuvat ja arvokonservatiivit, Vaasan yliopiston professori Tommi Lehtonen sanoo.

Runsaan kolmanneksen halua ilmastotoimiin vähentää kokemus siitä, että kunnissa tehdyillä päästövähennyksillä on vain vähäinen vaikutus (36 %). Lisäksi moni kokee, että ilmastotoimien vaikuttavuutta on hankala osoittaa (38 %).

Lisäksi huomionarvoista on se, että noin puolet kuntapäättäjistä (49 %) kokee, ettei suomalaisten teoilla ole ylipäätään merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Toive kustannussäästöistä motivoi

Kuntapäättäjät arvioivat ilmastopolitiikkaa hyvin pitkälti talouden ehdoilla. Kuntien mahdollisuus saada kustannussäästöjä (60 %) on yleisin ilmastotoimiin kannustava asia.

Toiseksi suosituin tekijä on mahdollisuus luoda kuntaan uusia markkinoita ja taloudellista aktiivisuutta (45 %). Joka kolmatta kannustaisi rahallinen tuki valtiota tai EU:lta.

Vastaavasti 40 prosenttia kuntapäättäjistä kokee, että kunnan tiukka taloudellinen tilanne vaikeuttaa ilmastotoimia.

– Kannatetuimmat ilmastoimet ovat sellaisia, joilla voidaan säästää rahaa. Kuntakenttä on alituisesti tukalassa taloudellisessa tilassa ja ilmastoasioissakin rahaa painotetaan, e2:n tutkija Jussi Westinen kertoo.

Talouteen liittyvät tekijät motivoivat erityisesti oikeistolaisia. Vasemmistolaisten ja arvoliberaalien keskuudessa sen sijaan korostetaan keskimääräistä useammin kuntien moraalista velvoitetta tehdä ilmastotoimia.

Ilmastoaktiivien äänen koetaan kuuluvan eniten ja jopa liian voimakkaana

Kuntapäättäjien mukaan ilmastoaktiivit (36 %) ja ilmasto- ja ympäristöjärjestöt (31 %) lobbaavat heitä eniten.

Puolet (51 %) kuntapäättäjistä kokee, että ilmastoaktiivit saavat suhteettoman paljon huomiota kuntien ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Kolmannes (32 %) ajattelee näin ilmasto- ja ympäristöjärjestöistä. Vain viisi prosenttia vastaajista kokee, että ilmastoaktiivien ääni ei kuulu tarpeeksi.

Enemmän ääntä ilmastopoliittiseen keskusteluun kaivataan tutkijoille (35 %) ja kansalaisille (29 %).

– Toive kansalaisten näkyvämmästä roolista on hyvin linjassa ilmastotoimien oikeudenmukaisuuteen liittyvien huolten kanssa. Osa kuntapäättäjistä kokee, että kansalaisten huolet eivät ole tulleet tarpeeksi hyvin esiin ilmastopoliittisessa keskustelussa, pohtii tutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista.

Tietoa kyselystä

Kuntapäättäjäkysely on Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen toinen tulosjulkistus. Hankkeessa tutkitaan lisäksi suuryritysjohtajien ja kansalaisten ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Kuntapäättäjäkysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnanjohtajille, kunnanvaltuustojen puheenjohtajistolle, kunnanhallitusten puheenjohtajistolle sekä lautakuntien puheenjohtajille ja siihen vastasi 413 henkeä. Kysely toteutettiin 5.–17.2.2020. Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä Vaasan yliopiston professori Tommi Lehtonen ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista. Tutkimustulokset julkistetaan torstaina 11.6.2020 klo 9.30–11.00 järjestettävässä webinaarissa. Tulosraportti on ladattavissa e2.fi ja www.uwasa.fi/ilmassaristivetoa.

Lisätiedot tutkimustuloksista

Soveltavan filosofian professori Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen@uwasa.fi
Projektitutkija Annu Perälä, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalusta, puh. 029 449 8467, annu.perala@uwasa.fi
Tutkija Ville Pitkänen, 040 7770 869, ville.pitkanen@e2.fi
Tutkija Jussi Westinen, 040 8335 799, jussi.westinen@e2.fi