Professori Timo Rothovius palkittiin Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä

Vaasan yliopisto haluaa uudella palkinnolla nostaa esiin tieteen ja yhteiskunnan välistä yhteyttä ja luottamusta sekä kansalaisten oikeutta tieteelliseen tietoon.

– Tiedeviestintä on osa tutkijan ammattitaitoa. Haluamme kannustaa tutkijoitamme yleistajuistamaan tiedettä ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, sanoo Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii.

Vaasan yliopiston vuoden tiedeviestijänä palkittu professori Timo Rothovius on lisännyt merkittävästi kansalaisten tietämystä liittyen omaan tutkimusalaansa – arvopapereihin, pörsseihin, sijoittamiseen ja rahoitusalaan. Hän osaa kertoa suurelle yleisölle ymmärrettävästi, mitä vaikkapa sijoitusriski ja hajauttaminen tarkoittavat. Hän on tulkki, joka selittää rahoitusalan uudet ilmiöt.

Moni tunteekin Rothoviuksen ennen kaikkea näkyvänä kommentoijana mediassa Vaasan yliopiston professorina ja Osakesäästäjien puheenjohtajana. Hän on myös uuttera esitelmöitsijä ja Viisas raha -lehden päätoimittaja. Hän on osallistunut jo pitkään aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tehden samalla Vaasan yliopistoa ja sen tutkimusta tunnetuksi.

Rothovius kertoo arvostavansa yliopiston antamaa palkintoa.

– On hienoa, että Vaasan yliopisto tällä tavalla huomioi sen työn, jota yliopistolaiset tekevät yhteiskunnan kehittämiseksi ja oman tieteenalansa popularisoimiseksi.

Rothovius kehottaa kaikkia kollegoita osallistumaan yhteiskunnan kehittämiseen myös tällä tavalla, ja samalla tekemään Vaasan yliopistosta entistä tunnetumpaa tutkimus- ja opinahjoa.

– Yliopisto on aina arvostanut vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa, ja sen merkitys koko ajan kasvaa. Toivon, että tämä palkinto omalta osaltaan kannustaa kaikkia professoreita ja muuta henkilökuntaa jatkamaan arvokasta työtään tälläkin saralla.

Taiteen kautta tiede voi tavoittaa uusia yleisöjä

Vaasan yliopisto jakoi myös kaksi kunniamainintaa tiedeviestinnästä. Toisen kunniamaininnan sai viestinnän professori Tanja Sihvonen, joka on uudella tavalla ja rohkeasti yhdistänyt taidetta ja tutkimusta kuratoimassaan GlitchArt-näyttelyssä. Taiteen kautta tiede voi tavoittaa ja osallistaa aivan uusia yleisöjä.

Toisen kunniamaininnan sai Vaasan yliopiston markkinoinnin tutkijatohtori Henna Syrjälä, joka on onnistuneesti ja kansantajuisesti kertonut tutkimustuloksistaan monissa eri medioissa tavoittaen henkilöitä, jotka eivät yleensä seuraa aktiivisesti tiedeuutisia. Hän on myös ansiokkaasti luennoinut Vaasan yliopiston Minä & tiede -yleisöluentosarjassa.

Tiede kyseenalaistaa ja suhtautuu kriittisesti myös itseensä

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yliopiston lakiin kirjoitettu kolmas tehtävä ja tiedeviestintä sen tärkeä ilmenemismuoto. Yksi tiedeviestinnän keskeisistä tehtävistä on lisätä suuren yleisön ymmärrystä tutkimustyötä ja yliopiston toimintaa kohtaan.

– Mediassa tutkimustulos on uutinen, mutta samaan aikaan tiedettä mielellään trivialisoidaan. Usein kerrotaan niin sanotuista nollatutkimuksista, joille jokainen voi hymähdellä. Siksi tutkijoiden on tärkeää nostaa esille myös se näkökulma, että tieteellinen tieto on luotettavaa juuri siksi, että se kyseenalaistaa itsestään selvinä pidettyjä asioita ja suhtautuu kriittisesti myös itseensä, toteaa palkintoraadin jäsen, tieteen popularisointia tutkinut professori Merja Koskela.

Lisätiedot:

Timo Rothovius, laskentatoimen ja rahoituksen professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8430, sähköposti: timo.rothovius(at)uwasa.fi