Kansainvälisten kontaktien solmiminen kannattaa

Kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo on neljän vuosikymmenen työurallaan nähnyt Vaasan yliopiston nousun maakunnallisesta korkeakoulusta kansainvälisesti arvostetuksi yliopistoksi.

Hän on myös itse vaikuttanut vahvasti kehitykseen toimimalla oman tieteenalansa pioneerina Vaasassa ja luomalla kattavan kansainvälisen verkoston.

Larimon kiinnostus kansainväliseen liiketoimintaan lähti liikkeelle yritysten toimintatapojen oleellisista muutoksista 1990-luvulla.

– Perinteisen viennin sijaan yhä useampi yritys alkoi perustaa ulkomaille myynti- ja tuotannollisia tytäryhtiöitä. Näitä asioita oli silloin tutkittu varsin vähän Suomessa, Larinto perustelee.

Tutkimuskohteena investoinnit ulkomaille

Larimon lisensiaattityö ja väitöskirja käsittelivät suomalaisten yritysten tuotannollisia investointeja ulkomailla. Niiden suunnitteluun, johtamiseen ja taloudelliseen menestykseen liittyvät teemat ovat hallinneet sen jälkeenkin hänen tutkijauraansa.

Vuodesta 2001 lähtien Larimo on toiminut kansainvälisen markkinoinnin professorina ja monissa muissa tehtävissä yliopistolla, muun muassa kauppatieteiden tiedekunnan dekaanina ja liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelman johtajana.

– Hyvin moninaisia tehtäviä olen saanut vuosien varrella tehdä. Eräs tärkeimmistä on kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin strategioiden tutkimusryhmän vetäminen.

Larimo on ollut myös keskeisesti mukana kansainvälisen liiketoiminnan opintojen käynnistämisessä ja myöhemmin MIB-maisteriohjelman suunnittelussa. Pro gradu -töitä hän on ohjannut noin 400.

Väitöskirjatöiden pääohjaajana Larimo on toiminut 23 hankkeessa ja kuudessa valmisteilla olevassa väitöstutkimuksessa. Hän on ollut pitkään myös kansainvälisen liiketoiminnan alan valtakunnallisen tohtoriohjelman (FIGSIB) vetäjä.

Yritykset maksaneet kovia oppirahoja

Larimon tutkimustyön keskiössä ovat olleet Suomen Akatemian tutkimushankkeet, jotka ovat liittyneet pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kansainvälistymiseen sekä ulkomaisiin tuotannollisiin yhteisyrityksiin ja yritysostoihin.

Nyt meneillään on hanke, jossa selvitetään ulkomaille tehtyjen investointien purkamista ja yritysjärjestelyjä.

– Aihe on kiinnostava, sillä globaalisti OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan viidesosa ulkomaisista investoinneista puretaan tai myydään eri syistä viiden vuoden kuluessa aloittamisesta.

Larimon mukaan joskus myynnistä saadaan voittoa, mutta useimmin luopuminen johtuu erilaisista ongelmista.

Yrityksen tuotteet eivät olekaan menneet kaupaksi odotetulla tavalla uusilla markkinoilla taloussuhdanteen tai odotettua kovemman kilpailun vuoksi. Lisäksi esimerkiksi erilaiset yrityskulttuurit ja puutteellinen infrastruktuuri ovat aiheuttaneet ongelmia odotettua enemmän.

Larimo huomauttaa, että myös yritykset ovat maksaneet kovia oppirahoja kansainvälisestä toiminnasta.

– Toisaalta olemme nähneet maailmalla myös paljon onnistumisia.

Esimerkkeinä Larimo mainitsee hissivalmistaja Koneen ja aikanaan myös Nokian. Myös Vaasan seudulla toimivat Wärtsilä sekä nykyisin Danfossille kuuluva Vacon ovat menestyneet hyvin maailmalla.

Yliopiston osaaminen kannattaa hyödyntää

Larimon mukaan kansainvälisillä markkinoilla toiminta asettaa yritysten johdolle entistä kovempia vaateita, jotta nopeasti muuttuviin tilanteisiin pystytään mukautumaan. Hän toivoo, että yliopistolla tehtävä tutkimus auttaa osaltaan yrityksiä tekemään oikeita päätöksiä ja välttämään pahimmat sudenkuopat.

– Kansainvälisessä liiketaloudessa yhteistyötä voisi olla enemmänkin. Yritysten suhteet yliopistoihin painottuvat perinteisesti teknisille aloille, mutta myös liiketaloudellisen osaamisen yhdistäminen yhteisiin hankkeisiin olisi usein paikallaan.

Yritysyhteistyöstä Larimolla on hyviä kokemuksia muun muassa muutamasta väitöskirjahankkeesta, joissa tohtorikoulutettavat ovat akateemisen opinnäytteen ohella tehneet yrityksen kanssa sovittuja tilaustöitä.

Huippututkijat kokoontuvat Vaasaan

Larimo on ollut usein mukana, kun on neuvoteltu yhteistyösopimuksia muiden yliopistojen kanssa liiketalouden alalla. Tuloksena ovat olleet muun muassa MIB-maisteriohjelman kaksoistutkintosopimukset, joissa opiskelijat suorittavat suuren osan toisesta opintovuodesta yhdessä neljästä kumppaniyliopistosta Euroopassa.

– Kaksoistutkinto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä osaamista ja saada tutkinnot kahdesta maasta.

Hyvistä yhteyksistä maailmalle kertoo sekin, että Larimon aloitteesta 1990-luvulla syntynyt IB-konferenssi kerää joka toinen vuosi Vaasaan kansainvälisen liiketoiminnan huippututkijoita.

– Tilaisuus lähti pienestä liikkeelle, mutta verkostojen laajentuessa tapaaminen on koko ajan laajentunut. Konferenssin johtoryhmässä on alansa tunnetuimpia tutkijoita, mikä osaltaan lisää houkuttelevuutta.

Tutkimuskonferensseihin osallistuu tavallisesti toista sataa tutkijaa ja tohtoriopiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kyse on suurimmasta Pohjoismaissa säännöllisesti järjestettävästä alan tapaamisesta.

– Monelle IB-alan tohtoriopiskelijalle tämä on ensimmäinen tilaisuus tavata tunnettuja ulkomaisia nimiä. Näin he saavat pontta lähteä solmimaan kontakteja maailmalle.

Teksti MATTI REMES kuva SAMI PULKKINEN