Elämän mittainen oppimisen ilo – 79-vuotias Pentti valmistuu kohta kauppatieteiden kandiksi ja haaveilee väitöskirjasta

Mitä pidempään Tikkasen kanssa juttelee, sitä enemmän tulee ihailleeksi hänen iloista ja terävää mieltään, energisyyttään ja kunnianhimoaan. Mutta mikä sai hänet yli seitsemänkymppisenä lähtemään opiskelemaan yliopistoon ja tavoittelemaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa?

– Olen utelias ja minulla on loputon tiedon nälkä. Haluan ottaa selvää asioista, ottaa kantaa, vastata ja perustella. Saatan olla kärjekäs ja ärsyttää joitakuita, mutta aina he tietävät, etten ainakaan puhu höpöjä.

Palataan kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin.

– Olen syntynyt 5. syyskuuta 1944, eli samana päivänä, kun jatkosota päättyi ja aselepo astui voimaan. Isäni oli mukana talvi- ja jatkosodan eturintamassa, jossa ratkaistiin Suomen kohtalo. Sodan jäljet siis näkyivät lapsuudessani. 

Sodan jäljistä huolimatta Tikkasen lapsuus Ylöjärvellä oli onnellinen. Kansakoulun luokkakavereista suurimmalla osalla oli työläisvanhemmat, ja kaverit jatkoivat opintojaan ammattikoulussa. Tikkanen oli luokan ainoa, joka lähti oppikouluun Tampereen lyseoon. 

– Ainainen rahapula harmitti, joten lyseon jälkeen valitsin nopeimman väylän tienata rahaa. Pyrin armeijaan ja onnistuin pääsemään Kauhavalle Ilmasotakouluun. Olin laskelmoinut, että saisin siitä kerrytettyä työharjoittelukuukausia.

Tikkasen tavoitteena oli nimittäin päästä opiskelemaan insinöörikouluun. Sisään pääsemiseksi vaadittiin kuitenkin kahden vuoden verran työharjoittelua.

– Vuonna 1963 sain viran Hämeen lennostossa ja alkoi ilmavoimien noin vuoden kestänyt koulutus. Sen jälkeen vaaditut työharjoitteluvuodet olivat koossa ja pyrin Tekuun eli Jyväskylän teknilliseen oppilaitokseen.

Avoimen opiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi

Vaasan yliopistoon Tikkanen tuli avoimen yliopiston väylän kautta. Vaasan yliopistossa voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi, kun on suorittanut tietyn määrän opintoja avoimessa yliopistossa. Tikkanen aloitti kauppatieteiden opinnot Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa vuonna 2019. Hän suoritti 25 opintopisteen edestä talousoikeuden opintoja. 

– Talousoikeudessa aloituspaikkoja on sen verran vähän, että pääsin varasijalle, joten tein hyppäyksen johtamiseen. Minulla on siitä työkokemusta parin vuosikymmenen verran ja olen tottunut katsomaan asioita toimitusjohtajan perspektiivistä. Ihmisten johtaminen on kuitenkin himskatin vaikea laji.

Tikkanen esittelee opintotietojärjestelmä Pepistä opintosuorituksiaan. Hänellä on kasassa jo 207 opintopistettä. Kurssien nimet vilistävät silmissä: Excelin perusteet, Johtamisen perusteet, Kandidaatintutkielma, Henkilöstön johtaminen, Tukea opiskelijan talouden hallintaan. Ajat ovat muuttuneet siitä, kun Tikkanen aloitti Tekussa vuonna 1964. Silloin ei esimerkiksi saanut opintolainaa tai -rahaa, vaan jokainen rahoitti opintonsa omilla konsteillaan. Eikä tietokoneitakaan niin vain ollut saatavilla. Laskutikku oli kovassa käytössä. Taskulaskimet yleistyivät vasta 1970-luvulla.

– Tekun jälkeen minulla oli sovittuna ura Ilmavoimissa mutta vuoden -66 vaalien jälkeen Puolustusvoimien määrärahoja leikattiin. En siis saanut virkaa, mikä kyllä otti huippupapereilla valmistunutta materiaalinkäsittelyn insinööriä päähän. Ilmavoimien sijaan lähdin Helsinkiin suunnittelu- ja myynti-insinööriksi koneliikkeeseen.

Parin vuoden kuluttua Tikkanen siirtyi Fazerille materiaalitoimintojen päällikön tehtävään. Ennen valintaa hakijat pistettiin psykologiseen testiin, mikä ratkaisi homman Tikkasen eduksi.

– Testeissä katsottiin, että minulla on erinomaiset sosiaaliset taidot, mitä pidettiin johtamisessa äärettömän tärkeänä asiana. Minulla oli 25-vuotiaana 100 alaista ja neljä osastoa johdettavana.

Maisterin papereiden jälkeen tohtoriopintojen kimppuun

Loputtomiin ei Tekukaan tyydyttänyt Tikkasen tiedon halua. Tällä kertaa hän halusi kuitenkin opiskella jotain muuta kuin tekniikkaa, joten hän haki – ja pääsi – Helsingin kauppakorkeakouluun.

– Ensimmäisessä tapaamisessa rehtori haukkui meidät pystyyn, sillä hän ei omien sanojensa mukaan yhtään tykännyt tällaisista osa-aikaopiskelijoista, Tikkanen naurahtaa.

Tikkanen ryhtyi työn ohessa ahertamaan kauppakorkeakoulun opintoja, ja keväällä -74 hänellä olikin jo paljon opintoja kasassa. Tutkinto kauppakorkeakoulusta jäi kuitenkin saamatta puuttuneen englannin kielen kurssin takia. Englannin kielen opetus oli keskellä päivää, ja tunneille osallistuminen oli pakollista.

– Onhan minua harmittanut se kesken jäänyt kauppakorkeakoulu. Se olikin toinen syy, miksi halusin tulla opiskelemaan yliopistoon ja valmistua kauppatieteiden maisteriksi.

Image

Fazerilta Tikkanen houkuteltiin Virroille käynnistämään uuden Finncont-tehtaan toimintaa. Tilat olivat jo ostettuina mutta tuote, jota piti alkaa valmistamaan, olikin fiasko. Tikkanen oli yhtäkkiä tilanteessa, jossa piti polkaista tehdas käyntiin ilman tuotetta. Lopulta hän selvisi aiemman työkokemuksensa ja koulutuksensa turvin ja suunnitteli muun muassa piensäiliökontin, jota yhä tänä päivänä valmistetaan. 

Tikkasella on vaimo, kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta. Hänen keskimmäinen tyttärensä asuu Yhdysvalloissa ja valmistui vuonna 2021 kasvatustieteiden tohtoriksi.

– Tyttären väitöskirja on ollut itselleni pieni haaste ja hiukan myös syynä siihen, miksi lähdin opiskelemaan.

Keväällä Tikkanen aloittaa maisterivaiheen opinnot, jotka hän koittaa saada suoritettua vuodessa. Kun tulee puhe siitä, mitä tapahtuu maisterin tutkinnon jälkeen, Tikkasella on selvä vastaus. Ei sanaakaan siitä, että mies pitäisi taukoa tai lepäisi laakereillaan.

– Jos vaan terveenä saan olla, niin tohtoriopinnot kiinnostavat myös minua. Haaveeni on väitellä tohtoriksi joku päivä. 

Fiksuja nuoria luentosalit pullollaan

Myöhemmin työurallaan Tikkanen on ollut perustamassa yrityksiä sekä osakkaana yrityksissä vastaamassa muun muassa myynnistä ja markkinoinnista. Toisinaan hänellä on ollut alaisia, toisinaan ei lainkaan. 1990-luvun alun isosta lamasta hän selvisi kuivin jaloin kovalla työllä – ja olihan hän toki saanut harjoitusta jo 1970-luvulla ensimmäisen ja toisen öljykriisin selättämisessä.

– Olen johtanut ihmisiä paljon ja saanut siitä kiitosta. Uskon, että se johtuu siitä, etten ole ajatellut itseäni vaan porukkaa. Olen esimerkiksi kehittänyt uudenlaisen bonuspalkkaussysteemin jo vuonna 1995, sillä halusin, että kaikki työntekijät saavat bonusta. Kyllä alaiset näkevät, jos olet itse ahne etkä ole valmis auttamaan muita. 

Tikkasella on myös kansainvälistä kokemusta. Hän on ollut kolme vuotta European Bankin Senior Advisorina Kosovossa kehittämässä paikallista muoviputkitehdasta, työkomennuksella Yhdysvalloissa sekä nuorena opiskelijana kesätöissä Lontoossa ja Puolassa. Lisäksi hän on avannut vientimarkkinoita Pohjoismaihin ja tehnyt konehankintoja Kiinasta, Japanista, USA:sta sekä Kanadasta. 

Tällä hetkellä Tikkanen viihtyy opintojen parissa. Ja myös niiden nuorempien opiskelijakollegojen parissa.

– Nuoret ovat todella fiksuja, oikein ihmettelen, miten fiksuja he ovatkaan. Minut on otettu äärettömän hyvin vastaan ja huomaan, että he kunnioittavat tällaista senioriopiskelijaa. Opettajat taas ovat erittäin ammattitaitoisia ja motivoituneita, joskin odotan, että pääsen professoreiden kanssa käymään pientä vääntöä, Tikkanen hymyilee.

Tikkanen asuu Virroilla. Hän yhä istuu kolmen yhtiön hallituksessa ja on mukana myös kaupunginvaltuuston ja -hallituksen työssä. Ja toki Tikkasella on yhä toiminimikin. Hänen yrityksensä on erikoistunut harvinaisempien puiden käsittelyyn.

– Nuoria haluaisin muistuttaa siitä, ettei pohjakoulutus sinänsä ratkaise tai rajoita tulevaisuuttasi eikä uravalintojasi. Minullakin on insinööritausta ja toki yli 20 vuoden työkokemus tekniikan alalta. Niin vain olen tehnyt myös johtamishommia yli 20 vuotta toimitusjohtajana sekä yhtiöiden hallitusten jäsenenä ja puheenjohtajana.