Jarno Syrjälä on vuoden alumni 2023 – Vaasan yliopisto sysäsi kansainväliselle uralle
– Tämä on minulle suuri kunnia, ja olen tästä osoituksesta hyvin otettu. Siitä on kulunut jonkin verran aikaa, kun lähdin Vaasasta. En ole kovin usein Vaasassa vieraillut, osittain johtuen urani painottumisesta ulkomaille, mutta toisaalta Vaasan yliopisto on tullut minua vastaan maailmalla, esimerkiksi yliopistoyhteistyön merkeissä silloin, kun toimin Suomen suurlähettiläänä Pekingissä. Ajattelen, että enemmänkin voisin tehdä, ja ehkä nyt kun taas olen Suomessa, voisi kehittyä uusia mahdollisuuksia käydä yliopistolla. Suhtaudun hyvin positiivisesti entiseen opinahjooni ja myös Vaasan kaupunkiin, jossa elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyö on ollut aina tiivistä, sanoo Jarno.
Tiivis yhteisö antoi elinikäiset kaverit
Jarno aloitti opinnot vuonna 1984. Neljännen opiskeluvuoden aikana hän toimi markkinoinnin laitoksella kansainvälisen markkinoinnin assistentin viransijaisena. Valmistumisen myötä hän sijaisti jonkun aikaa myös lehtoraatin virkaa, joten Vaasan yliopisto oli hänelle sekä opiskelupaikka että työpaikka.
– Erityisesti muistelen, miten tiivis yhteisö meillä oli. Ei vain opiskelijoiden kesken, vaan myös korkeakoululla laajemmin, henkilökunta ja muiden korkeakoulujen opiskelijat mukaan lukien. Silloin korkeakoulun toiminta oli kasvavaa ja nopeasti kehittyvää, mutta samalla me olimme suhteellisen pieni kotoisa oppilaitos. Solmin paljon hyviä kaverisuhteita, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti.
Jarno nostaa myös esiin Vaasan opiskelijakaupunkina. Kaupungissa toimii tänään kuusi eri korkeakouluyksikköä ja kaupungin opiskelijayhteisö on harvinaislaatuisen tiivis.
– Vaasan kaupungin henki oli ja on edelleen opiskelijoille hyvin myönteinen.
Yliopisto johti kansainväliselle uralle
– Tärkein oivallus minulle opintojen aikana oli kansainvälisyyden merkitys, minulle syntyi ja vahvistui kiinnostus kansainväliseen ulottuvuuteen. Siihen aikaan kansainvälisyys ei ollut itsestäänselvyys, meillä oli esimerkiksi hyvin vähän vaihtomahdollisuuksia. Tutkintoni suuntautumisvaihtoehto oli ulkomaankauppa, ja sieltä ne alkusysäykset kiinnostukselleni kansainvälisiin asioihin varsinkin talous- ja yrityspuolella on tullut. Tämä johti minut uralleni. Aloitin ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1990.
Syrjälä on siitä lähtien työskennellyt ulkoasianhallinnossa. Hän toimi Suomen suurlähettiläänä Pekingissä 2017–2021. Vuosina 2013–2017 hän työskenteli Afrikan ja Lähi-idän osaston päällikkönä. Hän oli edustuston päällikkö Riadissa vuosina 2010–2013. Muuta edustuskokemusta hän keräsi ennen sitä Berliinistä, Washingtonista, Ramallahista, Tel Avivista sekä Jakartasta. Pekingin vuosien jälkeen hän oli vuoden virkavapaalla, perustamassa Suomen elinkeinoelämän China Office of Finnish Industries osakeyhtiötä. Hänet on nimitetty kansainvälisestä kaupasta vastaavaksi alivaltiosihteeriksi 1.9.2023 alkaen.
– En voi nimetä yhtä uran huippukohtaa, niitä on useampia. Olen saanut palvella erittäin mielenkiintoisissa paikoissa erittäin mielenkiintoisina aikoina. Jokaiseen paikkaan ja aikaan liittyy jotain erityistä. Diplomaattityön luonteeseen kuuluu, että työtehtäviä vaihdetaan yleensä 3–4 vuoden välein, mikä on jo rikkaus itsessään. Totta kai, jos puhtaasti katsoo vain urapolkuani, viimeisin nimitykseni on ehkä se tärkein, mutta kaikki tehtäväni, ihan junioritasolta alkaen, ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia.
Perusasioihin kannattaa panostaa
Minkä neuvon haluat antaa nykyopiskelijoille?
– Kannustan opiskelijoita tutustumaan kansainvälisyyden eri aspekteihin, siinä on niin paljon ulottuvuuksia. Tutki avoimesti eri vaihtoehtoja, älä ajattele liian kapeasti, kannattaa tutkia myös muita mahdollisuuksia liike-elämän ulkopuolella. Itsekin opiskelin kansainvälistä kauppaa, mutta olenkin tehnyt lähes koko urani valtiolle töitä. Jos mielii kansainväliselle uralle, myös esimerkiksi EU-instituutiot ja kansainväliset järjestöt tarjoavat mielenkiintoisia työtehtäviä. Pidä eri mahdollisuudet mielessä ja ole rehellinen omien vahvuuksiesi suhteen.
Jarno nostaa myös esiin kielitaidon. Vaikka englanti on tänä päivänä globaalisti todella vahva ja sillä pärjää hyvin, myös muu kielitaito avaa työelämässä monta ovea ja lisää ymmärrystä eri kulttuureihin.
– Vaikka nykysukupolvet ovat jo kansainvälistymiseen melko valmiita, kannattaa edelleen panostaa perusasioihin, kuten kielitaitoon. Vaikka tänään vieraista kielistä englanti selvästi dominoikin, niin omassa työssäni saksan- ja ranskankielen taito auttaa tietysti ulkomaalaisten kollegoiden kanssa seurustelun lisäksi esimerkiksi ulkomaisten medioiden seuraamisessa. Lisäksi matkan varrella on tarttunut joidenkin harvinaisempien kielten alkeita, jotka avaavat kulloistakin toimintaympäristöä aina vähän enemmän.
Vuoden alumni
Vaasan yliopiston vuoden alumnin raatina toimii Vaasan yliopistoseura. Vuoden alumniksi voidaan nimetä entinen opiskelija, joka on positiivisella tavalla käyttänyt yliopistolla saamiaan valmiuksia omassa toiminnassaan, lisännyt yliopiston vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja talouselämän kanssa tai toiminut esimerkkinä muille alumneille.
Vuoden alumniksi on aiemmin valittu Tiina Helenius, Team Jakamo, Eeva Kalli, Samuli Manninen, Anne Korkiakoski, Sari Essayah ja Kari Leppilahti.