Yhdessä kehittämällä priimaa pukkaa – tohtorialumni Marina Kinnusella vankka usko johtamansa Pohjanmaan hyvinvointialueen menestykseen

Marina Kinnusella on yli 20 vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hyvinvointialueen johtajaksi hän siirtyi Vaasan sairaanhoitopiirin johtajan paikalta, jota ennen hän työskenteli johtavana ylihoitajana ja laatujohtajana. Johtajaksi hän ei alun perin ajatellut itseään.

– Pidän johtajan työstäni, ja tässä työssä nimenomaan toiminnan kehittäminen on minun juttuni. Olen aina opiskellut työni rinnalla, tutkimusaiheeni ovat liittyneet työhöni ja sen kehittämiseen. Uralla olen edennyt sitä mukaa, kun olen huomannut, että tuossa roolissahan pystyisi vielä kokonaisvaltaisemmin kehittämään toimintaa.

Kinnunen myöntää, että on käynyt melkoisen oppimispolun johtajana. Johtamiseen on joutunut etsimään uusia tapoja, kun ei enää pysty tapaamaan koko henkilökuntaa. Nyt hänestä tuntuu, että on löytynyt keinoja, miten päästä lähemmäksi henkilökuntaa ja miten yhdessä tehdään kaikille hyvä työpaikka ja väestölle paremmat palvelut.

­– Johtajana annan ihmisille paljon vapautta tehdä ja kehittää omaa työtä. En missään nimessä vahdi heitä, mutta haluan silti koko ajan nähdä, että toiminnassa mennään eteenpäin. Minulle on tärkeää, että kaikki muistavat, miksi olemme täällä ja että koko ajan pyrimme kehittämään parempia palveluita väestöllemme. Minulle on myös sanottu, että olen matalan kynnyksen johtaja. Minulle on helppo tulla puhumaan ja minuun uskaltaa ottaa yhteyttä. Oveni on kyllä aina auki, mutta kannustan henkilöstöä ensisijaisesti käsittelemään asiat omassa työyhteisössä.

Kinnunen on viime syksystä lähtien pitänyt ”saman pöydän ääressä” -tilaisuuksia. Näiden suurin oppi on ollut, että hänen ei johtajana juurikaan tarvitse puhua.

– Henkilöstömme kuulee minua kyllä eri teamseissa ja saa strategista johtamista ihan tarpeekseen. Näissä tilaisuuksissa tärkeintä on, että aidosti kuuntelen, miten heillä menee. Nämä tilaisuudet ovat minulle erittäin merkittäviä. Saan näissä suoraa viestiä ja palautetta siitä, miten työntekijämme kokevat organisaatiomme ja samalla myös viestiä siitä, miten asiakkaamme, eli väestö kokee annettavat palvelumme tällä hetkellä.

Kinnunen on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja, ja kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistosta hän väitteli vuonna 2010. Hän on aina opiskellut työn ohella. Miten aika riittää kumpaankin?

– Minulla on kilpaurheilijatausta. Olen nuoresta asti tottunut siihen, että päivät ovat täynnä ja aina on joku tavoite, jonka eteen tehdään töitä. Ehkä se on myös elämäntapa, että aina on ollut useampi asia tulilla. Olen tutkinut ilmiöitä, joiden  kanssa työskentelen ja olen opiskellessa ja tutkiessa saanut uutta ulottuvuutta työhöni.

Marina toteaa toki, että johtajan työ on 24/7, tässä työssä ei puhelinta suljeta. Mutta on keinoja jaksaa pitkiä päiviä.

– Minulle se on urheilu, tälle anastan ajan joka aamu. Tällä huolehdin siitä, että pysyn kunnossa ja jaksan. Myönnän, että monesti parhaat ajatukset ja ideat syntyvät lenkkipolulla, Marina naurahtaa.

Muutosjohtamista toimialan kriisitilanteessa

Pohjanmaan hyvinvointialueeksi on fuusioitunut seitsemäntoista organisaatiota, ja uudessa organisaatiossa työskentelee nyt 8 000 henkilöä. Muutos on valtava ja vaatinut omansa niin Kinnuselta, koko henkilöstöltä kuin myös asiakkailtakin.

– Viime vuoden alussa, kun aloitettiin, ei kovin moni - en minäkään - ihan ymmärtänyt, miten valtavasta muutoksesta on kysymys. Moni ehkä ajatteli, että tämä ei koske minua, mutta sitten huomattiin sen koskevan kaikkia.  Kun näin monta organisaatiota yhdistetään, niin eivät kenenkään vanhat toiminnat pysy täysin ennallaan, kaikki muuttuu.

Henkilökunta pystyi kyllä suorittamaan ydintehtävänsä aika hyvin, mutta hallinnolliset haasteet olivat valtavia. Esihenkilöiden piti löytää uusi paikkansa sekä luoda uudet käytännöt ja työskentelytavat. Hallinnolliset haasteet olivat valtavia: uudet järjestelmät, monimutkaiset tiedonsiirtoprosessit, puutteellinen data ynnä muut.  

– Olen monelle rehellisesti sanonut, että en kyllä viime vuoden alussa herännyt aamuisin siten, että jihuu onpa mahtavaa!  Kyllä se oli todella tarpomista ja herätys itsellekin. En ollut koskaan ajatellut, että minun pitäisi murehtia, saavatko ihmiset palkkansa vai ei. Palkanmaksuhaasteet todella söivät motivaatiota heiltä, joita se koski.

Muutokset ja haasteista selviäminen vievät oman aikansa. Kinnunen kiitteleekin henkilökuntaa jaksamisesta ja henkilöstöinfojen positiivisesta hengestä.

Image

– Nyt koen, että rakennamme yhdessä uutta organisaatiota ja yritämme löytää jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millainen työpaikka tästä tulee. Meillä on nyt paljon paremmat resurssit kehittää toimintaamme, kuin mitä kenelläkään meistä oli yksin ennen.

Mediassa kerrotaan pitkistä jonoista, ruuhkaisesta päivystyksestä, eikä lääkärille tai hoitajalle tahdo saada aikaa. Pääseekö tavallinen ihminen vielä lääkäriin?

– Kyllä, lääkärin aikoja saa. Mutta tähän täytyy todeta, että sehän ei riittänyt, että tehtiin tämä massiivinen 17 organisaation fuusio, vaan samaan aikaan toimialamme on yhdessä historiansa kovimmista kriiseistä. Samaan aikaan tämän valtavan muutoksen alla henkilöstöpula alkaa näyttäytyä hyvin voimakkaana. Unohtamatta sitä, että kun aloitimme, elettiin vielä korona-aikaa.

Kinnunen ei peittele sitä, että koko suomalainen yhteiskunta joutuu jossain kohtaa tarttumaan siihen keskusteluun, mitä sotessa pystytään tekemään ja mitä ei. Korkein henkilöstömäärä on yksinkertaisesti jo saavutettu ja silti tarve palveluille vain kasvaa. Kinnunen kokee itse yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään varmistaa henkilöstölle, että he saavat tehdä oman työnsä hyvin. Tämä vaatii, että asetetaan tietyt rajat, kuinka paljon yksi ihminen pystyy tekemään.

– Uskon itse vahvasti edelleen, että tästä tulee hyvä ja soteuudistus on ollut juuri oikea asia tehdä.  Meillä on strategiassa hyvät tavoitteet, ja näihin meidän pitää katsoa, vaikka kuinka välillä keinuu. Jaksamme ja pystymme, kun selvitetään haaste kerrallaan, löydetään prosessit, käytännöt, kuunnellaan aidosti henkilöstöä ja väestöä, niin hyvässä kuin vähemmän toimivissa asioissa.  Nyt tuntuu jo paljon positiivisemmalta. En kaunistele viime vuotta, se on vaatinut meiltä kaikilta ihan joka tasolla todella paljon. Ja eihän tämä muutos vielä ole valmis, se elää ja kehittyy koko ajan.

Pohjanmaan hyvinvointialueelle myönnettiin tammikuussa SHQS-laatusertifikaatti, joka on osoitus laadukkaasta ja korkeatasoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta. Pohjanmaa on ensimmäinen hyvinvointialue, jolle sertifikaatti on myönnetty näin laajasta kokonaisuudesta.

– Laatutyössä olemme ihan Suomen kärkeä. Haluammekin olla tässä edelläkävijöitä ja pohjoismaiden huippua. Alueellamme on nojattu laatutyöhön pitkään, niin erikoissairaanhoidossa kun kunnissakin, siksi onnistuimme tässä näin nopeasti.  Meillä on huippu henkilöstö tekemässä.

Vaasan yliopisto valmentaa tieteellä

Kinnunen näkee, että Vaasan yliopisto ja hyvinvointialue voivat tehdä paljon yhdessä. Paljon jo tehdään, mutta vieläkin enemmän voisi tehdä. Kinnunen on itse käynnistänyt vuonna 2021 viisivuotisen yhteistyöhankkeen Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalosen ja emeritaprofessori Pirkko Vartiaisen kanssa.

Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin, ja Kinnunen on jo hyötynyt siitä konkreettisesti. Viime vuosi suurine muutoksineen oli haasteellinen ja siitä selviämiseen viikoittaiset keskustelut yliopiston hallintotieteiden professorien kanssa antoivat paljon.