Akateeminen yrittäjä auttaa kansainvälistymään

− Yliopisto on edistynyt huomattavasti viime vuosina, se on pääsemässä tärkeisiin ranking-listoihin ja etenee akkreditointien kanssa. Pidän ensisijaisen tärkeänä olla yhteydessä kaikkiin sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin siitä, miten kansainvälistyminen voidaan saavuttaa parhaiten koordinoidusti ja yhteistyössä, Meyer linjaa.

Meyerin tehtäviin kuuluu yliopiston kansainvälisten suhteiden, rahoituksen ja verkostoitumisen vahvistaminen. Työ on yhteistyön luomista eri tiedeyhteisöjen tutkijoiden, luennoitsijoiden ja vaihto-opiskelijoiden parissa.

Myös InnoLab-tutkimusalustan johtajana hän aikoo panostaa kansainvälistymiseen.

− Seuraava askel on sijoittaa InnoLab kansainväliselle kartalle. Uskon ryhmätyöhön, joten odotan innokkaasti tämän kehittämistä yhdessä tiimin ja sidosryhmiemme kanssa.

Vaasan yliopisto oli tullut Meyerille tutuksi jo aikaisemmista tutkimushankkeista. Hän on myös toiminut yliopistossa osa-aikaisena tuotantotalouden professorina vuodesta 2019 lähtien erityisalanaan innovaatiotoiminnan kehittäminen ja ennakointi.. Meyer työskentelee pääasiassa yliopiston Helsingin toimipisteessä, mutta pitää tärkeänä läsnäoloa Vaasassa.

− On tärkeää tavata henkilökunta, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät henkilökohtaisesti, kun se on taas mahdollista.

"Liiketoiminnan ja tekniikan yhdistäminen tuo innovaatioita"

Martin Meyer siirtyi Vaasan yliopistoon skotlantilaisen Aberdeenin yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanin tehtävästä. Meyerillä on kokemusta useista johto- ja tutkimustehtävistä Iso-Britanniassa ja eri puolilla Eurooppaa.

Dekaanina Meyer kertoo auttaneensa akateemista yksikköä kasvamaan niin kooltaan kuin arvoltaan. Hän on kehittänyt kansainvälisiä kumppanuuksia, puolustanut monimuotoisuutta, rekrytoinut vahvoja tutkijoita ja luonut houkuttelevaa ympäristöä henkilökunnalle ja opiskelijalle.

− Pidän itseäni akateemisena yrittäjänä, joka työskentelee yliopistossa auttaakseen henkilökuntaa ja opiskelijoita saavuttamaan potentiaalinsa.

Meyer on opiskellut liiketoimintaa, taloustiedettä ja sosiologiaa Dortmundin yliopistossa Saksassa ja Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Hän on väitellyt tieteen- ja teknologiantutkimuksesta Sussexin yliopiston tiedepolitiikan tutkimusyksikössä (SPRU:ssa), joka on maailman johtava innovaatiopolitiikan ja hallinnon tutkimuskeskus.

Meyer on tunnettu työstään tieteen, teknologian ja innovoinnin hyväksi sekä yliopiston, teollisuuden ja hallinnon välisten suhteiden Triple Helix -mallin parissa. Viime aikoina hänen työnsä on keskittynyt innovaatiovälittäjiin, globaaleihin innovointiympäristöihin ja monitieteisen tutkimuksen vaikutukseen. Meyer on mukana myös akateemista yrittäjyyttä koskevassa tutkimustyössä.

− Olen kiinnostunut siitä, miten akateeminen tutkimus voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten arvioida tutkimuksen vaikutuksia. Tällä hetkellä tarkastelemme tieteidenvälisen tutkimuksen vaikutuksia. Olemme havainneet, että tietyt tieteenalojen väliset työskentelytavat aiheuttavat todennäköisemmin yhteiskunnallisia vaikutuksia, kun taas toiset tuovat todennäköisemmin taloudellista hyötyä.

Meyeriä innostaa etenkin liiketoiminnan ja tekniikan yhdistäminen innovaatioiden luomiseksi

− Uskon, että Vaasan yliopistolla on tässä sanottavaa ja paljon mahdollisuuksia jatkokehitykseen.

Fakta

• Nimi: Martin Meyer
• Syntynyt:  1973, Dortmund, Germany
• Koulutus:  Filosofian tohtori, Sussexin yliopisto
• Ura: Vaasan yliopiston kansainvälisistä suhteista vastaava vararehtori (2021−) ja osa-aikainen professori (2019−). Aberdeenin yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani ja liiketoiminnan ja innovaatioiden professori (2019-2021), Kentin yliopisto, kauppakorkeakoulun dekaani ja innovaatioiden professori (2013−19), Sussexin yliopisto, professori ja laitoksen johtaja vuodesta 2008, tätä ennen vanhempi lehtori ja tutkija (2003−2013). Aikaisemmat tehtävät: Teknillinen korkeakoulu (erikoistutkija) , Katholieke Universiteit Leuven (vanhempi tutkija), Linköpingin yliopisto (projektitutkija) ja Suomen Yrittäjäopisto (tutkimusjohtaja).
• Perhe: Vaimo
• Harrastukset: Lukeminen, ruoka, kävely.
• Yllättävää: Tein vaimoni kanssa kerran lehden persoonallisuustestin: “Mikä alue Suomessa on henkinen kotisi?” Minulle tuli vastaus: Etelä-Pohjanmaa. Ei olisi pitänyt olla yllättynyt!.