Anne-Maria Ahon väitös 17.11: Arvon tuottaminen ohjelmistosuunnittelussa

Vastaväittäjänä on professori Harri Haapasalo (Oulun yliopisto) ja kustoksena toimii professori Petri Helo.

Arvon tuottaminen ohjelmistosuunnittelussa dynaamisilla kyvykkyyksillä

Ahon väitöstutkimuksessa tarkastellaan ohjelmistosuunnittelun arvon tuottamista dynaamisten kyvykkyyksien avulla monialaisessa tuotekehityskontekstissa.

Kone- ja laitevalmistusteollisuudessa ohjelmistosuunnittelulla on yhä strategisempi merkitys yrityksen menestymisessä ja kilpailuedun luomisessa.

Ahon tutkimuksen mukaan ohjelmistosuunnittelun arvon tuottaminen monialaisessa tuotekehityksessä edellyttää resurssien integrointia, uudelleen muotoilua sekä uusien resurssien hankintaa ja hyödyntämistä. Arvon tuottamisen parantaminen dynaamisten kyvykkyyksien avulla tarkoittaa prosessien ja projektikäytäntöjen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan ohjelmistosuunnittelijoiden tietämykseen ja asenteisiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä.

Tutkimuksen tuloksena luodaan ohjelmistosuunnitteluun uusi arvon tuottamisen malli, jonka tarkoituksena on vastata muuttuvan ympäristön vaatimuksiin ja parantaa ohjelmistosuunnittelun asiakastietoisuutta, prosessien laatua, tuloksellisuutta sekä kykyä jatkuvaan kehittämiseen. Mallia voidaan soveltaa ohjelmistosuunnitteluprosessin kehittämisessä kone- ja laitevalmistusteollisuuden yrityksissä.

Kehittämissuosituksina ohjelmistosuunnittelun arvon tuottamisen parantamiseen esitetään resurssien systemaattista analyysia ja kehittämistä. Ensinnäkin ohjelmistosuunnittelun näkökulmaa tulisi laajentaa monialaiseen tuotekehitykseen ja edelleen asiakkaan toiminnan ja toimintaympäristön ymmärtämiseen. Toiseksi, itse kehittämisprosessilla on suuri merkitys arvon tuottamisen parantamisessa ja tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella räätälöityä, pienin askelin etenevää kehittämisprosessia, jolla varmistetaan henkilöstön sitoutuminen. Lisäksi prosessia tukee positiivinen työilmapiiri ja riittävän pitkä ajanjakso. Kolmanneksi voidaan todeta, että henkilöstön osallistumisella ja mahdollisuudella ilmaista mielipiteensä on suuri merkitys uudenlaisen osaamisen hankkimisessa ja hyödyntämissä.

Tiedonkeräämisessä käytetään haastatteluja, workshoppeja, tietovirtojen ja prosessien mallintamista, kyselyjä ja havainnointia. Tutkimusmenetelmä on tapaustutkimus, joka etenee toimintatutkimuksen syklein tuottaen samanaikaisesti käytännön kehittämispanoksia. Empiirinen aineisto on kerätty kone- ja laitevalmistusteollisuuden yrityksessä pitkittäistutkimuksen avulla seitsemän vuoden aikana.