CoProtolabin uudet digitaaliset ja virtuaaliset kirjastot auttavat teollisten palveluiden kehittämisessä
Teollinen palvelu on tyypillisesti monimutkainen prosessi, johon osallistuu teollisuusyrityksen ja asiakkaan lisäksi molempien alihankkijoita ja kumppaneita.
– Palvelua voidaan kehittää ja testata samaan tapaan kuin tuotettakin. Teolliset palvelut voivat olla merkittävä tulonlähde ja keino tukea asiakasta monipuolisesti, toteaa CoProtolabin projektipäällikkö Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVAsta
CoProtolabin virtuaaliprototyyppi on VR-ympäristössä toimiva mallinnus palveluprosessista, jossa kuvataan eri toimijoiden toimintaa ja vuorovaikutusta palvelun aikana. Virtuaaliprototyypin avulla voidaan havainnollistaa uutta palvelua asiakkaille, tekniselle kehitystiimille tai palveluhenkilöstölle. Prototyypin testaus auttaa tunnistamaan palvelun kehittämiskohteet.
– Virtuaaliprototyypin tuottaminen kestää pari tuntia. CoProtolabin virtuaaliympäristöstä löytyvät valmiit 3D-mallikirjastot ja prototyypin tuottamisessa käytettävät työkalut, joten muutokset voidaan tehdä sekunneissa, kertoo VR-ympäristön tekninen toteuttaja Sebastian Laitila Muotoilukeskus MUOVAsta.
Ohjeet ideasta palvelun suojaamiseen
Prototypiointi on vain yksi osa laajempaa palvelukehitystä tarpeen tunnistamisesta ideointiin ja suojaamiseen. CoProtolab on koonnut digitaaliset kirjastot menetelmäpankkiin, joka on vapaasti saatavilla CoProtolabin nettisivuilla.
– Ideointi- ja työpajamenetelmät tukevat sekä itsenäistä että tiimissä tapahtuvaa kehittämistä, kuvailee tutkija Pirjo Yli-Viitala Vaasan yliopiston SC-Research-tutkimusryhmästä.
Teollisen palvelun kehittämisessä on tärkeää pohtia ansaintamallia eli miten ja mistä asiakas maksaa. Laskutus kannattaa miettiä asiakkaan kokemuksen mukaan.
– Palvelu mahdollistaa moninaiset maksutavat. Esimerkiksi tuote voi olla ilmainen, mutta palvelu ei. Näin voidaan sitouttaa asiakas tuotteen käyttöön, kertoo tutkija Vaiva Stanisauskaite Vaasan yliopistosta.
Asiakkaan kokemuksella on tärkeä rooli, kun mitataan palvelun onnistumista. Suorituskykymittareilla selvitetään esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä, prosessin tehokkuutta tai kustannuksia.
– Arvioinnin kannalta on olennaista saada asiat mitattavaan muotoon, toteavat tutkija Yuqiuge Hao ja professori Petri Helo Vaasan yliopiston tuotantotalouden NeVS-tutkimusryhmästä.
Palvelun suojaaminen on usein viimeinen vaihe, kun ratkaisu on kehitetty.
– Palveluiden suojaamiseen on myös erilaisia tapoja patentista, julkaisemiseen ja palvelukonseptin suojaan. Olisi tärkeää huomioida palvelun suojaus jo kehittämisen alkumetreiltä asti, muistuttaa työpajakirjaston koonnut yliopistotutkija Juha Arrasvuori Vaasan yliopiston SC-Research yksiköstä.
Teollisuusyrityksien innovoinnin tuki
CoProtolabin digitaaliset menetelmäkirjastot ovat yritysten ja korkeakoulujen vapaassa käytössä. Tarkoituksena on edistää teollisuusyrityksien palveluliiketoimintaa ja digitalisaatiota Pohjanmaalla. Yksi tapa päästä käyttämään menetelmäkirjastoja on hankkeen verkkosivuston kautta: www.coprotolab.fi.
CoProtolabin digitaaliset ja virtuaaliset työkalut kehitettiin EU:n aluekehitysrahaston, Pohjanmaan liiton ja VASEKin tuella. Tuloksena syntyi kansainvälisesti ainutlaatuinen teollisten palveluiden prototypiointiympäristö.
– Ilman Pohjanmaan liiton ja EU:n tukea olisi mahdotonta tehdä näin innovatiivisia ja rohkeita avauksia, Lammi toteaa kiitollisena.
Lisätiedot
CoProtolabin projektipäällikkö Miia Lammi, puh. 050 408 4969, miia.lammi (at) muova.fi
Professori Petri Helo, Vaasan yliopisto, Tuotantotalous, puh.p. 029 449 8551, petri.helo (at) uwasa.fi
Yliopistotutkija Juha Arrasvuori, Vaasan yliopisto, SC-Research, juha.arrasvuori (at) uwasa.fi
Tutkija Pirjo Yli-Viitala, Vaasan yliopisto, SC-Research, puh. 029 449 8333, pirjo.yli-viitala (at) uwasa.fi