Energiakylät tähtäävät energiaomavaraisuuteen
Energiakylä-hankkeessa perustettiin Pohjanmaan maakuntien alueelle 14 energiakylää, joille laadittiin energiaomavaraisuuteen tähtäävä suunnitelma. Projektissa edistettiin pilottialueiden energiaomavaraisuutta erityisesti uusiutuvien energialähteiden käytön osuutta kasvattamalla.
– Kartoitimme kylien uusiutuvan energian potentiaalit ja energian kulutuksen. Sen perusteella laskimme kunkin kylän energiataseen. Energiataseiden ja muiden kylien ominaispiirteiden pohjalta laadimme kyläkohtainen energiaomavaraisuussuunnitelman, jonka avulla kylät voivat tulevaisuudessa siirtyä oman harkintansa ja aikataulunsa mukaan käyttämään alueilla tuotettua uusiutuvaa energiaa fossiilisen energian sijaan, kertoo projektipäällikkö Ari Haapanen.
Uusiutuvan energian potentiaalia on kylissä vähintään kylän energiaomavaraisuuteen riittävä määrä.
– Projektissa tehtyjen laskelmien mukaan täysin energiaomavarainen kylä säästää alueen ulkopuolelta tehtävistä energianostoissa vuodessa noin 5 000 euroa per asukas. Summasta suurin osa noin 70 prosenttia kuluu liikennepolttonesteiden ostoihin.
– Energiaomavaraisuuteen pyrkiminen lisää työllisyyttä, parantaa aluetaloutta – raha pyörii lähialueella eikä virtaa ulkomaille öljyn ja tuontisähkön mukana, kertoo Haapanen.
Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan erilaiset teollisuuden ja yhteiskunnan sivutuotevirrat ja jätteet, puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, sivutuotevirroista, jätteistä ja peltobiomassoista tuotettava biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa.
– Kerätessämme kyläläisille tietoa eri uusiutuvan energian tuotantomuodoista ja tarkasteltaessa niiden kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa, huomasimme, että suuri osa tuotantomuodoista on nykytilanteessa kannattavuudeltaan heikkoja.
Erityisesti pienet, kyläkokoluokan tuotantolaitokset ovat heikoimmassa asemassa.
– Kansalaisilla ja myös poliitikoilla on halua uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, mutta poliittiset päätökset ovat hitaita ja eivät ainakaan vielä suosi uusiutuvien energialähteiden käyttöä, Haapanen kertoo.
– Suunniteltaessa uutta uusiutuvan energian tuotantolaitosta, esimerkiksi biokaasua tuottavaa laitosta, tulisi mielestämme päätöksessä ottaa huomioon investoinnin aluetaloudellinen ja työllistävä vaikutus.
Vaasan yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Novian yhteisen hankkeen koordinoinnista vastasi Levón-instituutti. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä ELY-keskus.
Mitä mieltä olit jutusta?