Eurooppalaisten virastojen tiedot laajassa tietopankissa
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen oppiaine toimi partnerina kesällä päättyneessä, COST-rahoitteisessa CRIPO-hankkeessa, jonka tavoitteena oli kerätä tietoja julkisen sektorin rakenteista Euroopassa.
Hankkeessa kerättiin tiedot laajaan kansainväliseen tietopankkiin 30 eurooppalaisen maan virastoista. Tietopankista löytyy tietoja siitä, miten virastot toteuttavat poliittisia päätöksiä, miten itsenäisiä toimijoita virastot ovat ja miten virastoja ohjataan.
Suomessa aineistoa kerättiin 134:stä valtion virastosta. Julkisjohtamisen oppiaineen tutkijatiimiin kuuluivat professori Ari Salminen, yliopistonlehtori Olli-Pekka Viinamäki ja tohtorikoulutettava Johanna Jokisuu.
– Suomalaisten virastojen toiminta ja kehitys on pitkälti samanlaista kuin muualla Euroopassa. Toisaalta virastoilla on pitkä ja itsenäiseen toimintaan perustuva historia. Esimerkiksi maanmittauslaitoksen ja valtakunnansyyttäjänviraston juuret ovat 1600-luvulla. Tämä näkyy siinä, että virastojen erityisosaamiseen luotetaan, Olli-Pekka Viinamäki pohtii suomalaisen viraston erilaisuutta suhteessa muihin eurooppalaisiin virastoihin.
Hanke tuotti laajan tietopankin lisäksi relevanttia tietoa poliittisille päättäjille virastojen ohjauksen, toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. Brysselissä järjestettiin kesän alussa iso konferenssi, jossa noin 200 virastojen johtajaa ja poliitikkoa 18:sta Euroopan maasta pohti tutkimustulosten hyödyntämistä ja hankkeen tuottamien kehittämissuositusten toteuttamista.
Alan johtava kansainvälinen Palgrave-kustantamo julkaisee loppuvuodesta teoksen, jossa on vertailtu näiden 30 eurooppalaisen maan virastoja.
Nelivuotisen hankkeen rahoitti European Cooperation in Science and Technology (COST) ja Suomessa rahoitusta koordinoi Tekes. Hankkeen johtokunnan suomalaisjäsenenä toimi Ari Salminen.
Mitä mieltä olit jutusta?