Eutanasiaa käsitelleet kansalaisfoorumit toivovat pelottelun ja kärjistysten sijaan rohkeaa ...

Kansalaisfoorumeiden 97 osallistujaa joutuivat aidosti punnitsemaan eri näkökulmia. Keskusteluissa tuli esille, kuinka vaikeasta asiasta eutanasiassa on kyse.

– Monet osallistujista korostivat, että hyväksyisivät eutanasian laillistamisen, mutta vain tietyin tarkoin määritellyin rajauksin. Kyse ei ole pelkästään siitä, että hyväksytään tai kielletään, vaan siitä mitä ollaan hyväksymässä tai kieltämässä: esimerkiksi keitä eutanasia koskisi ja millaisen prosessin myötä eutanasia toteutettaisiin, kertoo hankejohtaja, tutkijatohtori Harri Raisio.

Osallistujat tiedostivat riskin väärinkäytöksiin ja mahdollisen liukumisen harmaalle alueelle.  Raision mukaan pohdintaa herätti kysymys, johtuuko puhe eutanasiasta vain siitä, että saattohoidon ja ylipäätään suomalaisen terveydenhuollon koetaan olevan niin huonossa tilassa.

Lääkärit vain yksi ryhmä muiden asiantuntijoiden joukossa

Lääkäreillä nähtiin olevan tärkeä asiantuntijarooli, jota ei saisi kuitenkaan korostaa liikaa. Lääkäreiden ammattietiikkaa ei saisi vähätellä ja, jos eutanasian salliva laki tulisi, lääkäreille pitäisikin antaa omantunnonvapaus kieltäytyä eutanasian toteuttamisesta.

Lääkäreiden rooli olisi olennainen käsiteltäessä eutanasian lääketieteellisiä reunaehtoja, ei niinkään siinä, olisiko eutanasian laillistaminen hyväksyttävää vai ei.

– Osallistujissa herätti hämmennystä se, kuinka vähän hoitohenkilökunnan näkemyksiä on tuotu esille. Hoitohenkilökunnan näkemysten arvoa toivottiin nostettavan korkeammalle. Osallistujien mukaan he ovat niitä, ketkä varsinaisesti viettävät aikaa potilaiden kanssa, sanoo Raisio.

Myös kokemusasiantuntijoiden eli sairaiden ja heidän omaistensa roolia haluttiin korostettavan.

Eutanasia seuraavaksi vaaliteemaksi

Eduskunnan rooli näyttäytyi keskusteluissa vahvana. Vaikka eduskunta nähtiin tahona, joka tekee lopulliset päätökset, näihin päätöksiin pitäisi pystyä ja pitäisi pyrkiä vaikuttamaan.

– Osallistujat kokivat, että kansanedustajat eivät halua ottaa kantaa eutanasiaan, koska pelkäävät leimautuvansa ja menettävänsä ääniä. Tällainen toiminta nähtiin lyhytjänteiseksi. Eduskunnalta toivottiin vuorovaikutteisempaa keskustelua, sellaista missä olisi sallittua myös muuttaa omaa mielipidettään, Raisio kertoo.

Osallistujat esittivät, että seuraavissa eduskuntavaaleissa eutanasia tulisi ottaa yhdeksi vaaliteemaksi, jolloin vaaliehdokkaat joutuisivat ottamaan aidosti kantaa asiaan.

Kansanäänestys eutanasiasta

Kansalaisfoorumeissa nousi esiin huoli siitä, että tavallinen kansa ei tule kuulluksi nykyisessä poliittisessa järjestelmässä. Osallistujat antoivatkin vahvan kannatuksensa neuvoa-antavalle kansanäänestykselle.

– Eutanasia nähtiin niin uniikiksi, vahvasti arvopohjaiseksi ja ihmisiä syvällisesti koskettavaksi ja lopulliseksi asiaksi, että juuri se olisi tyypillinen kansanäänestyksen kohde.  Tärkeäksi osaksi kansanäänestystä nähtiin puolueettoman tiedon jakaminen. Osallistujilla oli huoli siitä, että ihmiset äänestäisivät pelkojen ja ennakkoluulojen varassa.

Osallistujat kaipasivatkin lisää kansalaisfoorumeja, joissa olisi mahdollisuus saada tietoa ja keskustella muiden ihmisten kanssa. Näin kansalaismielipiteestä tulisi enemmän tietoihin perustuva. Myös kansalaisaloitteessa nähtiin potentiaalia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttajana. Eutanasiaan liittyvää kansalaisaloitetta kuitenkin kritisoitiin sen heikosta näkyvyydestä.

Rohkeutta ja avoimuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun

Kansalaisfoorumeiden osallistujat olivat pettyneitä eutanasiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se ei riitä, että ”tärkeät ihmiset puhuvat ja kansa kuuntelee”. Raision mukaan pelottelun ja kärjistysten sijaan toivottiin rohkeutta ja avoimuutta, kaiken kaikkiaan uudenlaista suomalaista keskustelukulttuuria.

Osallistujat kokivat kuitenkin, että näin vaikeasta asiasta on vaikea saada aloitettua laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua. Ihmiset ovat vieraantuneet kuolemasta ja karttavat siitä puhumista. Kuolema tulisikin pyrkiä kohtaamaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eutanasiakeskustelun koettiin liittyvän keskeisesti siihen, mitä ylipäätään on hyvä kuolema.

Myös suomalaisesta hoitokulttuurista ja saattohoidosta tulisi keskustella enemmän. Medialta osallistujat toivoivat asiapitoisempia kirjoituksia eutanasian tematiikasta. Tärkeää olisi tuoda eri näkökulmia tähän vaikeaan teemaan ja välttää kärjistyksiä.

Kansalaisfoorumeilla tavoiteltiin keskustelevan demokratian ihannetta. Keskustelevassa demokratiassa on pyrkimys eri näkemysten moninaisuuteen, keskusteluiden laadukkuuteen ja vaikuttavuuteen. Erona perinteisiin kyselytutkimuksiin kansalaisfoorumit antavat vastauksia siihen, mitä kansalaiset ajattelevat saatuaan monipuolista tietoa sekä käytyään keskustelua muiden ihmisten kanssa. Kaksivuotista tutkimushanketta rahoittaa Koneen Säätiö.