Hidas demokratia saa ihmiset keskittymään yhteiseen etuun

Uutisen oletuskuva
Professori Pirkko Vartiainen ja tutkijatohtori Harri Raisio puhuivat Minä & tiede -luennolla aiheenaan "Hitausliikkeiden uusi trendi – demokratia, joka ammentaa kansalaisten viisaudesta".
Minä & tiede -luento kokosi kiinnostuneita kansalaisia Monitorille

He puhuvat niin sanotuista ”pirullisista ongelmista” eli ongelmista, jotka ovat niin monimutkaisia, että kun yhden osan niistä ratkaisee, syntyy uusia ratkaistavia ongelmia. Yhtenä tällaisena pirullisena ongelmana he näkevät sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen. Vartiaisen ja Raision mielestä tällaisia ongelmia eivät pysty ratkaisemaan poliitikot yksin, vaan avuksi tarvitaan kansalaisten ääntä ja keskustelevaa demokratiaa.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa asioita on pyritty ratkaisemaan niin sanotun nopean demokratian keinoin eli esimerkiksi pienissä työryhmissä. Oikeasti olisi kuitenkin tarve hitaaseen demokratiaan eli kansalaisten sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kuulemiseen, arvioi Vartiainen.

– ”Hidas demokratia” voi jopa tuoda nopeampia tuloksia kuin ”nopea demokratia”, koska se on laadukkaampaa ja sen kautta päätökset saavat yleisen hyväksynnän, täydentää Raisio.

Keskustelevalla, ”hitaalla” demokratialla on paljon hyviä puolia. Siihen osallistuvat kansalaiset aktivoituvat myöhemminkin ja ihmiset keskittyvät enemmän yhteiseen hyvään kuin omaan etuun. Kansalaisraadit ovat yksi keskustelevan demokratian muoto.

– Kansalaisraadit ovat levinneet Vaasasta eri puolille Suomea, muun muassa Kuopioon, Tampereelle ja viimeisimpänä Helsinkiin. Seuraavaksi haluaisimme kokeilla niin sanottua 2000-luvun kuntalaisraatia, jonka avulla päätöksentekoon voidaan ottaa mukaan jopa 5 000 henkeä, kun yksittäisissä kansalaisraadeissa päästään vajaaseen 30 henkilöön.

 

Mitä mieltä olit jutusta?