Hidastaako oikeusjärjestelmä kestävyysmurroksen toteutumista?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luontokadon torjunta ja ympäristön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vaativat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia eli kestävyysmurrosta. Kestävyysmurrosta tukeva yhteiskunnan muutos ei kuitenkaan voi toteutua laajassa mittakaavassa ja nopealla aikataululla ilman että se on sopusoinnussa oikeusjärjestelmien keskeisten lähtökohtien kanssa.

Oikeusjärjestelmän näkökulmasta on tärkeä varmistaa esimerkiksi parlamentaarinen päätöksenteko, lakisidonnaisuus ja ennakoitavuus nopeassa muutoksessa. Näiden tavoitteiden yhtäaikainen toteuttaminen vaatii vastauksia lukuisiin kysymyksiin: Kuinka perusteellisesti kestävyyttä tukevaa lainsäädäntöä voidaan muuttaa sen olematta ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perussopimusten kanssa? Missä laajuudessa viranomaiset tai kunnat voivat toimia kestävyysmurroksen edistämiseksi asioissa, joista ei ole yksityiskohtaisesti säädetty? Entä pitäisikö esimerkiksi pienvesivoimasta velvoittaa luopumaan sen luontohaittojen vuoksi, vaikka vesivoimaa tarvitaan uusiutuvana energiana ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vaikka omaisuudensuojasääntely turvaa olemassa olevia laitoksia?

Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Vaasan yliopisto ovat saaneet merkittävän rahoituksen Suomen Akatemian yhteydessä toimivalta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN) tieteidenväliseen tutkimukseen, jossa tarkastellaan oikeusjärjestelmien roolia yhteiskunnallisten murrospisteiden toimeenpanossa. Hankkeessa avataan sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostavia näkökulmia siihen, millä tavoin oikeusjärjestelmät yhtäältä hidastavat ja toisaalta jouduttavat kestävyysmurroksen toteutumista.

– Olemme erittäin iloisia, että tutkimushanke sai rahoitusta. Kyse on yhteiskunnallisesti tärkeästä ja globaalisti merkityksellisestä aiheesta, sanoo Vaasan yliopiston professori Harri Jalonen.

Mutkikkaiden oikeusjärjestelmien resilienssi kestävyysmurroksessa -hanke (RELIEF) tuottaa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa uuden lähestymistavan yhteiskunnallisten murrospisteiden tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Yhteiskunnallisilla murrospisteillä tarkoitetaan erilaisia toimintatapojen tai politiikkojen muutoksia, jotka edistävät kestävyysmurroksen toteutumista ja ovat oikeusjärjestelmän näkökulmasta toteutettavissa. Samalla hanke tutkii ja tukee jo käynnissä olevia kestävyysmurrosta edistäviä muutoksia. Hanke on osa ’Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmaa.

Hankkeessa kehitetään lähestymistapa oikeusjärjestelmän muutostarpeiden arvioimiseksi

Kestävyysmurros tarkoittaa ihmiselon asettamista planeetan rajoihin ja näiden vaatimien merkittävien yhteiskunnallisten muutosten toteuttamista. Keskeinen osa kestävyysmurrosta on kunnianhimoisten ilmasto-, luonto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen nopeassa aikataulussa. Murroksen haasteena on saada aikaan laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos tinkimättä oikeusjärjestelmän keskeisistä arvoista. Oikeusjärjestelmän on muututtava murroksen mukana. Oikeusjärjestelmällä tarkoitetaan sekä lainsäädännön että oikeuden toimijoiden – ministeriöiden, eduskunnan, toimeenpanevien viranomaisten ja tuomioistuinten – muodostamaa yhteiskunnallista kokonaisuutta.

Konsortiota johtavan Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Niko Soinisen mukaan kestävyystutkimuksessa oikeutta on tarkasteltu tähän saakka lähinnä yhtenä ohjauskeinona taloudellisten kannustimien, verotuksen ja vapaamuotoisemman ohjauksen ohessa.

– Kestävyysmurros haastaa pohtimaan oikeusjärjestelmää syvällisemmin, yhtenä yhteiskunnan toimintaa keskeisesti muovaavana instituutiona. Juuri tähän teemaan me RELIEF-hankkeessa pureudumme.

RELIEF-hankkeessa kehitetään ainutlaatuinen lähestymistapa kestävyysmurroksen edellyttämien oikeudellisten muutosmahdollisuuksien tunnistamiseksi sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi. Lähestymistavan kehitystyötä johtaa tutkimusprofessori Seita Romppanen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Kestävyysmurros vaatii uusia työkaluja oikeusjärjestelmässä toteuttamiskelpoisten muutosten jäljittämiseksi. RELIEF-hankkeen uuden lähestymistavan kehitystyössä tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa ministeriöiden, tuomioistuinten, viranomaisten ja yritysten kanssa murrospisteiden tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

RELIEF-hankkeessa on kuusi toisiaan tukevaa työpakettia.  Oikeuden hitausvoimia kestävyysmurroksessa arvioidaan professori Niko Soinisen johtamassa työpaketissa oikeusvaltioteoreettisesti ja professori Antti Belinskij’n johtamassa työpaketissa valtiosääntöoikeudellisesti.  

Sidosryhmäyhteistyö ja tiedon yhteiskehittäminen on hankkeessa keskeisessä roolissa. Hankkeen tutkijat ja yhteistyötahot tunnistavat Aalto-yliopiston professorin Marko Keskisen luotsaamassa työpaketissa yhteiskunnallisia murrospisteitä, jotka voivat olla erityisen merkittäviä kestävyysmurroksen edistämisessä. Murrospisteiden oikeudellinen arviointi toteutetaan Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Kaisa Huhdan johtamassa työpaketissa.

Image

Vaasan yliopiston professorin Harri Jalosen johtamassa työpaketissa arvioidaan potentiaalisimmiksi tunnistettujen yhteiskunnallisten murrospisteiden vaikutuksia yhteiskunnassa. Hankkeessa kehitettyä menetelmää voidaan soveltaa erityisesti ministeriöiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen lainsäädännön valmisteluun ja siihen vaikuttamiseen liittyvissä tehtävissä.

– Luomme kompleksisuusajatteluun pohjautuvan arvioinnin viitekehyksen, jossa pyrimme tunnistamaan oleellisia murrospisteitä. Nämä murrospisteet ovat esimerkiksi niitä tiettyjä hetkiä kehityksessä, jotka vaikuttavat merkittävästi haluttuun suuntaan. Haasteena on, että muutoksia ei tehdä otolliseen aikaan, vaan liian aikaisin tai liian myöhään, sanoo Jalonen.

RELIEF-hanke sai Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen ajalle 1.10.2023–30.9.2026.

• Lisätietoa JUST TRANSITION -ohjelmasta Strategisen tutkimuksen neuvoston sivuilta