"Julkisen talouden ongelmat ratkeaisivat 72 prosentin työllisyysasteella"
Nykyään työllisyysaste Suomessa on tilastokeskuksen mukaan noin 68,7 prosentin luokkaa. Jotta 72 prosentin työllisyysastetavoitteeseen päästäisiin, tarvittaisiin kuitenkin paljon enemmän talouskasvua, kuin mitä valtiovarainministeriön tai muiden ennustelaitosten ennusteet Suomelle lupaavat.
Sovala puhui tänään Vaasan yliopistossa aiheesta ”Ratkaiseeko talouskasvu Suomen julkisen talouden ongelmat?” täydelle luentosalille. Sovalan mukaan ennusteet lupaavat Suomen taloudelle hidasta, noin prosentin kasvua.
– Työllisyys voi kuitenkin parantua tällä yhden prosentin kasvullakin, mikä olisi entisaikaan ollut ihmeellinen näkökulma. Vanhaan aikaan ajateltiin, että tarvitaan 2,5 prosentin talouskasvu, jotta työllisyys edes pysyisi ennallaan, hän sanoo.
Syy tähän on matemaattinen – ja johtuu tuottavuuden kasvun hitaudesta, kertoo Sovala. Kun tuottavuuden kasvu on hidasta, työllisyys voi parantua pienemmälläkin talouskasvulla.
Entisaikaan, kun elektroniikkateollisuus kännyköineen oli vielä suuri ja mahtava talouden ja viennin veturi, tuottavuus Suomessa kasvoi nykyistä rivakammin. Palvelu-Suomessa tuottavuuskasvu on kuitenkin maltillisempaa kuin teollisuus-Suomessa.
– Tämä ei ole vain Suomen ilmiö, vaan on nähtävissä myös globaalisti.
Kummallista kyllä, tuottavuuskasvu voikin nykyoloissa olla jopa ”riski” työllisyyskehitykselle. Sovalan mukaan talouskasvun elpyessä saattaa käydä niin, että työn tuottavuus kasvaa ja samalla työttömyys jämähtää.
Ratkaisuna luennon kysymykseen ”Ratkaiseeko talouskasvu Suomen ongelmat?” onkin Sovalan mukaan kaksi asiaa: Suomen talous pitää saada parempaan kasvuun ja sen lisäksi pitää panostaa työllisyyteen.
Aineettomat investoinnit tarjoavat todellisen kasvun eväät
Sovalan kommentaattorina luennolla toimi Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola, joka on tunnettu aineettomaan pääomaan liittyvistä tutkimuksista. Vierailuluennon järjesti Vaasan yliopiston taloustieteen oppiaine.
Hannu Piekkolan mukaan ennustettu, Suomen talouden yhden prosentin kasvu tulevaisuudessa riittää vain passiiviväestön eläkkeisiin ja sosiaaliturvamaksuihin.
– Työntekijöiden elintaso jämähtää paikalleen vaikka julkinen velkaantuminen saataisiin kuriin. Julkisen velan saattamien kuriin talouskasvun avulla vaatii rohkeutta uusiin innovaatioihin ja aineettomiin investointeihin.
Piekkola muistuttaa, että aineettomat investoinnit ovat vähentyneet kaksi prosenttia vuodessa eli yhteensä 10 prosenttia finanssikriisin aikana vuosina 2008–2013. Piekkolan mukaan eri toimialoilla on investoitava enemmän esimerkiksi johtamiskulttuuriin, brändäykseen ja tietotekniikkaan.
– Nämä tarjoavat todellisen kasvun eväät. Aineettomien investointien näivettyminen on eniten nakertanut talouden kasvupotentiaalia. On myös hyväksyttävä, että aineettomia investointeja luovat eniten hyväpalkkaiset ammatit.
Riikka Kalmi