Kampus on tärkeä kohtaamispaikka henkilöstölle ja opiskelijoille
Opiskelijat kokoontuivat yhdessä opiskelemaan Vaasan yliopiston Levón-auditorioon. Kuulokkeet korvillaan he seuraavat omia etäluentojaan tai keskustelevat ja vaihtavat kuulumisia. Vaikka jokainen on oman koneensa ääressä, niin silti ollaan yhdessä. Ja se on mukavaa.
Pandemiatilanne pakotti kampuksen väen työskentelemään ja opiskelemaan kotiin. Etätyöskentely asettui osaksi arkea, sopien toisille paremmin kuin toisille. Esimerkiksi opettajille etätyöskentely on jo entuudestaan tuttua, sillä arviointeja on tehty yksin kotona ennenkin.
- Toisaalta tutkimuksen puolella kaipaan kollegoiden kanssa keskusteluja, luova ajattelu ei aina rullaa siten kuin Zoom-tapaaminen sen aikatauluttaa, yliopistonlehtori Minna-Maarit Jaskari toteaa.
Puolituttujen kohtaamista kaivataan
Terveysturvallinen paluu kampukselle alkaa olla ajankohtainen ja sinne halutaan palata.
Jaskari kertoo pitäneensä yhteyttä kollegoihin Teams-kahvitauoilla sekä Whatsapp-ryhmien avulla. Opiskelijoille hän on pyrkinyt järjestämään ylimääräisiä ohjaus- ja keskustelutapaamisia, jonne on voinut tulla juttelemaan kurssin harjoituksista tai muutoin vain.
- On tosi kiva palata pikkuhiljaa takaisin. Vaasan yliopistossa yhteisöllisyys on tärkeää ja se kattaa niin opiskelijat kuin henkilökunnan.
Opiskelijat Sara Alasuutari, Roosa Kesonen, Maria Mellanen sekä Jasmin Koskela yhtyvät Jaskarin mielipiteeseen.
- Tiivis yhteisö on Vaasan yliopiston valttikortti. Täällä ollaan kuin yhtä suurta perhettä.
”Pakko tulla kampukselle, että saa jotain aikaseksi”
Osa opiskelijoista opiskelee edelleen mielellään etänä, koska se mahdollistaa esimerkiksi opiskelun toiselta paikkakunnalta tai työnteon opintojen ohessa. Toiset taas kaipaavat lähiopetusta. Kampuksella työskentely auttaa erottamaan opiskelu- ja vapaa-ajan, opettajia on helpompi lähestyä ja mikä tärkeintä, pääsee näkemään opiskelukavereita.
- Kampuksella tulee vastaan aina uusia ihmisiä tai puolituttuja. Ravintolassa voi vaikka mennä puolituttujen kanssa syömään tai sopia kavereiden kanssa lounastreffejä. Ei kukaan jää Zoom-luennon päätteeksi linjoille kyselemää, että kuka lähtisi syömään, Sara Alasuutari kuvailee.
Vararehtori Annukka Jokipii muistuttaa, että opetustapoja ohjaavat ensisijaisesti pedagogisesti järkevät ratkaisut.
- Nyt olemme tilanteessa, jossa meidän koko yhteisön tulee kantaa vastuuta yhdessä. Tullaan lähiopetukseen, kun sitä tarjotaan. Palataan yhteisöön ja kampukselle, joita olemme kaivanneet. Ja tullessa tänne, otetaan kaverikin mukaan!
Mutta entäs, jos niitä kavereita tai puolituttuja ei vielä ole.
Jasmin Koskela opiskelee toista vuotta viestintätieteitä, mutta hän on auditoriossa ensimmäistä kertaa sitten valintakokeiden.
- Olen saanut kavereita fuksiviikoilta ja minulla onneksi oli tuttuja jo päästessäni tänne opiskelemaan.
Koskelan kaltaisille kampus voi tuntua vieraalta, tilojen löytäminen voi olla vaikeaa ja mietityttää, miten luennoilla oikeastaan kuuluu käyttäytyä. Siksi etäopiskelu voi tuntua turvalliselta vaihtoehdolta.
Kampusopiskeluun ja kampuksen tutuksi tekemiseen vaikutetaan monin tavoin, esimerkiksi yliopisto tekee vahvaayhteistyötä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa järjestäentutortoimintaa, ainejärjestöillä on tapahtumia, ja liikuntapalvelut sekä Mikä neuvoksi -hankkeen toiminta auttavat sopeutumaan osaksi yliopistoyhteisöä.
Teksti: Tiia Alkkiomäki
Mitä mieltä olit jutusta?