Kansainvälinen ura kiehtoo ja kehittää

Kansainvälinen uraliikkuvuus eli työkomennukset ja -jaksot ulkomailla lisääntyvät samalla kun yritykset kansainvälistyvät. Rekrytointi-ilmoitusten perusteella näyttää siltä, että kansainvälisille osaajille riittää kysyntää.

Professori Vesa Suutarin mukaan kansainväliseen uraliikkuvuuteen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös mielenkiintoisia haasteita. Hän on esimerkiksi hiljattain tutkinut kansainvälistä uraa tekeviä johtajia, joilla on ollut useampia ulkomaan työrupeamia.

– Kansainväliset tehtävät ovat usein monimuotoisia ja vastuullisia. Kun komennukselle lähdetään, niin usein mennään pääkonttoria pienempiin yksiköihin. Siellä on usein vähemmän ihmisiä auttamassa ja siten laajempia tehtäviä. Samalla kun ollaan etäällä, niin myös omat esimiehet ovat kauempana, eli usein tehtäviin liittyy myös enemmän autonomiaa, sanoo Suutari.

Suutari kertoo, että kansainvälistä uraa tekevät johtajat ja asiantuntijat korostavatkin, että paikallisia olosuhteita tuntevat verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä. Nämä verkostot voivat olla kollegaverkostoja, asiakasverkostoja tai muiden ekspatriaattien eli ulkomailla komennuksella tai oma-aloitteisesti töissä olevien verkostoja.

Tehtävien laajuus tekee ulkomailla toimivien johtajien työstä mielenkiintoista, erilainen toimintaympäristö pakottaa haastamaan itseään ja osaamistaan samalla kun kulttuurierot avartavat ajattelua. Haastatellut johtajat kuvasivatkin kansainvälistä työtään kehittävimmäksi mahdolliseksi työympäristöksi. Monipuoliseen työhön ei pitkästy, ja tämä lisää sitoutumista.

Suutarin mukaan samanlaisia vastauksia on tullut myös muissa tutkimuksissa niiltä johtajilta ja asiantuntijoilta, jotka ovat olleet vain yhden kerran komennuksella ulkomailla.

– Vastaajat kuvaavat usein kansainvälistä työkokemusta kaikkein opettavaisimmaksi kokemukseksi työuralla. Mielekkyys ja oppiminen tulevat esiin vastauksissa. Melkein kaikki myös suosittelevat, että kansainvälisiin tehtäviin kannattaa lähteä.

Urapääomaa kartuttamassa

Suutari kertoo tutkineensa myös kansainvälisten työjaksojen vaikutusta johtajien urapääomaan. Tutkimuksen tulosten mukaan kansainvälisellä työkokemuksella on ollut iso vaikutus niin omaan osaamiseen, itsetuntemukseen ja uralle tärkeiden verkostojen luomiseen.

– Verkostot ja oikeiden ihmisten tunteminen on tärkeää. Eräskin johtaja sanoi haastattelussa, että hän ei ole koskaan hakenut töitä, eri yritykset ja head hunterit tarjoavat niitä kysymättä.

Mikäli kansainväliset komennukset ovat pitkiä, niin haasteena on toki se, että vaikka kansainväliset verkostot kehittyvät, niin samaan aikaan kotimaan verkostot saattavat kärsiä. ”Poissa näkyvistä, poissa mielestä” voi olla haitta silloin, kun ylemmille uraportaille haetaan uutta henkilöä kotimaassa.

– Tietty määrä kotimaan käyntejä kannattaa olla komennuksen aikana suhteiden ylläpitämiseksi.

Kansainvälisen työn haasteet vaativat tukea

Kansainvälinen työ on täynnä haasteita, jotka ovat samalla työn suola ja sokeri. Työskentely vieraassa maassa on suuri muutos, johon yritykset yleensä tarjoavat ensi lääkkeeksi koulutusta ja kulttuurivalmennusta. Tutkijatohtori Olivier Wurtzin mukaan tutkimusten mukaan näyttää siltä, että kaikkein tehokkainta on antaa koulutus vasta paikanpäälle saavuttua, eikä niinkään ennen lähtöä.

Wurtzin mukaan työnantajan kannattaa myös varmistaa, että ulkomaan työkomennukselle lähtö on perheen yhteinen päätös. Yritykset voivat tarjota puolisoille neuvontaa ja esimerkiksi apua työpaikan löytymiseen kohdemaasta.

– Ekspatriaatit tekevät usein pitkiä työpäiviä, joten yritykset voivat myös rajoittaa työmäärää ja lisätä joustavuutta työaikojen suhteen sekä sallia etätyön tekemistä, jotta puoliso ei jää aivan yksin.

Alkoholi väärä stressilääke

Kansainvälinen työura voi todistetusti lisätä stressiä, kertoo Karoliinisen instituutin tutkimus. Sille on löydettävä hyviä lääkkeitä.

– Yksi ulkomaan komennuksen haasteista on yksinäisyys. Vieraassa kaupungissa ei usein aluksi tunne ketään. Siksi on tärkeää yrittää mahdollisimman pian ystävystyä ja tutustua ihmisiin. Yksinäisyyteen auttaa myös perheen läsnäolo, sanoo Wurtz.

Wurtzin mukaan naiset ja miehet reagoivat stressiin eri tavalla.

– On huomattu, että naiset saavat helpommin tukea sosiaalisten verkostojen kautta. Miehillä taas on vaara käyttää alkoholia stressilääkkeenä, naisilla ei niinkään.

Glomo-hankkeessa tutkitaan kansainvälistä työliikkuvuutta

Vaasan yliopistossa on parhaillaan käynnissä kansainvälisen työliikkuvuuden iso EU-hanke, joka perustuu alan professoreiden väliseen kansainväliseen yhteistyöverkostoon. Hankkeessa on luotu teemaan kytkeytyvä tohtorikoulutusverkosto. Kaksi uuden GLOMO-verkoston tohtoriopiskelijaa, Rodrigo Mello ja Tania Biswas, työskentelevät Vaasan yliopistossa.

Mello perehtyy tutkimuksessaan kansainvälisen liikkuvuuden vaikutukseen uraan ja menestykseen. Brasiliasta, Rio de Janeirosta kotoisin oleva Mello kertoo tunnistavansa monet kansainväliseen uraliikkuvuuteen liittyvät tekijät myös omasta elämästään.

– Muutimme Brasiliasta Saksaan, kun silloinen tyttöystäväni sai töitä panimoyhtiöstä. Aloin opiskella maisteritutkintoa Kölnissä, josta yhden vuoden Britanniassa. Vastassa olivat kielija kulttuurihaasteet, oli opittava sekä englantia ja saksaa. Menimme naimisiin, mutta liitto ei kestänyt. Ehkä näin ei olisi käynyt, jos olisimme jääneet Brasiliaan. Toisaalta muutto ja opiskelu avasivat oven akateemiseen maailmaan. Teen nyt innostuneesti väitöstutkimusta Vaasan yliopistossa ja olen parhaillaan vaihdossa Cranfieldin yliopistossa, kuvailee Mello.

Mellon mukaan kansainvälinen työ on muuttanut hänen ajatuksiaan esimerkiksi menestyksestä.

– Haluaisin, että minulla olisi mieluummin ”passi täynnä leimoja kuin talo täynnä palvelijoita”, sanoo Mello ja kertoo, että häntä kiinnostaa myös tutkimuksessa kansainvälisen uraliikkujan käsitys uramenestyksestä.

Ulkomaille lähteneiden työhyvinvointia tutkimassa

Intiasta kotoisin oleva Tania Biswas kertoo olevansa aina olleensa kiinnostunut kansainvälisestä uraliikkuvuudesta. Hän muutti Intiasta Yhdysvaltoihin, josta on nyt sitten päätynyt tekemään tohtoriopintoja GLOMO-projektin kautta Vaasaan.

– Kansainvälinen uraliikkuvuus on kasvussa, ja olen nyt itsekin osa kansainvälistä expatriaattiyhteisöä. Vaikka työskentely ulkomailla on palkitsevaa, siihen liittyy myös haasteita. Olen kiinnostunut tutkimuksessani erityisesti työn perässä toiseen maahan muuttaneiden työhyvinvoinnista ja miten työhyvinvointi näkyy esimerkiksi työssä suoriutumisessa.

► Ulkomaille töihin? Mieti ainakin nämä asiat

• Valmistaudu ulkomaille lähtöön hyvin. Kouluttaudu, opettele paikallista kieltä ja ota selvää asioista ja uudesta ympäristöstä. Verotus, paikallinen kustannusja palkkataso, sosiaaliturva ja piilokustannukset voivat tuoda yllätyksiä.
• Arvioi perheesi kokonaistilanne, mitä puoliso tekee, miten lasten koulunkäynti järjestyy. Yleisin syy ulkomailta paluuseen ovat perheisiin liittyvät haasteet.
• Ota yhteyttä muihin samassa tilanteessa oleviin. Ulkomaantyöntekijöillä on paljon arvokasta tietoa. Suurimmissa kaupungeissa on ekspatriaattiyhdistyksiä, joihin voi liittyä.
• Jos yritys lähettää sinut kansainväliselle komennukselle, huolehdi jo valmiiksi paluuseen liittyvistä järjestelyistä. Taataanko esimerkiksi paluu samantasoisiin tehtäviin?

Teksti RIIKKA KALMI, kuvat RIIKKA KALMI, ENNI MATIKAINEN ja SHUTTERSTOCK