Kansalaisraadit saatava kuntalakiin
Tutkimuksen mukaan kansalaisraadit koetaan mielekkäänä osallistumisen ja vaikuttamisen mallina. Kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta vaikuttamisesta ja johtavat merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välillä. Raportissa suositellaan, että uudistettavaan kuntalakiin kirjattaisiin kansalaisraadin ja vaihtoehtoisten osallistumismallien käyttö kuntalaisten vaikuttamisen välineenä.
Kunnat parantavat lähidemokratiaa kansalaisraadeilla
Edustuksellista demokratiaa täydentävä kansalaisraati on noussut kunnissa nopeasti yhdeksi ajankohtaisimmaksi tavaksi vahvistaa lähidemokratiaa. Raision ja Lindellin tutkimus on merkittävä askel lähidemokratian toimintamallien kehittämisessä, sillä kansalaisraatien toteutusta ja vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin arvioitu yhtä laajasti Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat Suomen Setlementtiliiton koordinoiman Uusi paikallisuus -hankkeen vuonna 2012 järjestämät neljä kansalaisraatia.
Kansalaisraati lisää vaikuttamismahdollisuuksia
Kansalaisraadin tavoitteena on lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia sekä antaa kansalaisille tietoa ja mahdollisuus osallistua laadukkaasti julkiseen keskusteluun. Kansalaisraadit kestävät yleensä neljä päivää. Neljän päivän aikana raati kokoontuu keskustelemaan, kuulee asiantuntijoita ja tuottaa kehittämisehdotuksia. Yhteisesti hyväksytyt kehittämisehdotukset kootaan julkilausumaksi, joka luovutetaan viranomaisille.
Uusi paikallisuus -hanke on järjestänyt kansalaisraateja Kemijärvellä, Tampereen Hervannassa ja Vaasan Palosaarella. Raatien aiheet ovat vaihdelleet tuulivoimasta oman asuinalueen kehittämiseen.
Suomen Setlementtiliito ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien ulkoinen Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta -arviointi on Suomen Setlementtiliiton sivuilla.