Kauppakorkeakoulun ensimmäisen vuosikurssin alumnit tapasivat kampuksella
– Opinnot antoivat kyllä hyvän pohjan ihan mille alalle vaan, Oksanen toteaa. Hän painottaa myös opiskelijaelämän henkistä puolta. – Se auttoi itsenäistymään ja kasvamaan. Kouluaikoina tuli myös verkostoiduttua ja saatua hyviä ystäviä.
Miesten valmistumisen aikoihin suomalaisten pankkien yritystutkimustoiminta alkoi ja verohallinto ryhtyi rekrytoimaan paljon ekonomeja. Työllistyminen oli helppoa. Tapaamiseen saapuneissa konkareissa on useita yrittäjiä, ja miehet kiittelevätkin koulutuksensa antamia valmiuksia yrittäjyyteen.
Opiskelijapolitiikan shokkihoitoa
Nykyopiskelijoille tutut järjestöt ja säätiöt kuten ylioppilaskunta ja Vaasan opiskelija-asuntosäätiö ovat syntyneet alumnien suurella myötävaikutuksella. Ylioppilaskunnan alkutaipaleella opiskelijoiden yhteistyö ja hyvä yhteishenki oli hyvin tärkeässä asemassa.
– Se oli tällaiselle introvertille henkilölle todellista opiskelijapolitiikan shokkihoitoa. Jos halusi vaikuttaa asioihin, piti olla kaikessa mukana, Peltoniemi muistelee.
Kauppakorkeakoulun opiskelijamäärä oli ensimmäisenä vuonna vain 150. Pienessä korkeakouluyhteisössä kaikki tunsivat toisensa.
– Oli pakko olla ulospäin suuntautunut, jotta pärjäsi. Opiskelu oli välillä vaikeaa, joten opiskelijatovereiden tsemppauksella oli suuri merkitys, Pohtola lisää.
Ympyrä sulkeutuu
Viime aikoina mediassa on käsitelty paljon yliopistouudistusta, jonka vaikutuksesta myös Vaasan yliopisto uusi strategiaansa. Yliopistomaailman tuoreissa muutoksissa on nähtävissä vivahteita kauppakorkeakoulun ajoista.
– Näiden muutosten myötä Vaasassa palataan vanhaan liiketoimintaorientoituneeseen yliopistoon, Havunen summaa. – Ympyrä sulkeutuu.