Kielikylpy antaa hyviä eväitä tulevaisuuteen

Valtioneuvoston Kansalliskielistrategia (2012) nostaa kielikylvyn kuitenkin esiin yhtenä keskei­senä kansalliskielen oppimista ja osaamista parantavana kielimuotona. Osana Valtioneuvoston pitkän aikavälin kehitysehdotuksia todetaan, että kielikylpyopetuksen tarjontaa pyritään laa­jentamaan.

Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi ovat nyt laatineet yhteisen aiesopimuksen, jossa he ilmaisevat olevansa valmiita ottamaan yhdessä kansallisen vastuun ruotsin kielen kielikylpyopettajakou­lutuksesta. Aiesopimus on toimitettu Opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka on vastaanottanut muun muassa opettajakoulutukseen liittyviä talousarvioita.

– Päätöksiä tehdään aikataulullisesti varsin pian. Tavoitteena on, että Vaasan kielikylpyopettaja­koulutus pääsisi alkamaan vuonna 2014, opetusneuvos Armi Mikkola Opetus- ja kulttuurimi­nisteriöstä kertoo.

Luonnollista kielenoppimista

Lapsen osallistuminen kielikylpyopetukseen tarjoaa hyviä eväitä tulevaisuuteen. Kielikylpyope­tuksessa lapsi alkaa tuntea olonsa hyväksi molemmilla kielillä kommunikoidessaan ja saa roh­keutta vieraan kielen käyttämiseen. Näin lapsesta tulee aktiivinen kielenkäyttäjä.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa kielikylpyopetus aloitetaan sitä luonnollisempaa vieraan kielen oppiminen on.

– Kielikylpyluokissa kielirajat ylittyvät luontevasti, Siv Björklund Vaasan yliopistosta sanoo.

Kielikylpyopetus antaa lapsille myös kulttuurienvälistä tuntemusta ja helpottaa eri kulttuureissa toimimista. Kielikylpyyn osallistuneet lapset saavat kulttuurintuntemuksensa myötä etua tule­vaisuuden työmarkkinoille.

Kielikylpy on enemmistökielen puhujille tarkoitettu kieltenoppimismenetelmä, jossa kielikylpy­kieltä käytetään opetuskielenä. Suomessa kielikylpy sai alkunsa Vaasassa vuonna 1987. Kielikylpy alkaa päiväkodissa ja jatkuu peruskoulun viimeiselle vuosikurssille. Suomessa ruot­sinkielinen kielikylpy suomenkielisille on yleisintä, eikä ruotsinkielisille kieliryhmille järjestet­tyä kielikylpyä ole tarjolla kuin Pietarsaaressa.