Kompleksisuusajattelusta uutta ymmärrystä johtamiseen

– Kesäkoulun tarkoituksena oli vahvistaa ja monipuolistaa suomalaisen kompleksisuuden ja pirullisten ongelmien tieteellistä ja käytännöllistä ymmärtämistä sekä saattaa yhteen verkostoitumaan alasta ja organisaatiosta riippumatta, kertoo kesäkoulun järjestämisestä vastaava sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen.

Kesäkoulussa pohdittiin positiivista keskustelua korostavan Appreciative Inquiry -mallin avulla, mitä johtaminen ja johtajuus ovat kompleksisissa tilanteissa.

– Kompleksisuusajattelu tarjoaa uudenlaisia tapoja jäsentää ja johtaa monitulkintaisia ja alati muuttuvia tilanteita, jotka tapahtuvat ennustamattomasti, spontaanisti ja joilla ei ole selkää syy-seuraussuhdetta, kertoo Lapin yliopiston professori Antti Syväjärvi.

Kesäkoulun toisena päivänä ideoita sovellettiin käytännön johtamistilanteeseen. Ratkaisuehdotuksessa korostettiin muun muassa viestinnän ja kommunikoinnin merkitystä, epätäydellisyyden hyväksymistä ja osallistamista.

– Jatkossa on tärkeää avata keskustelua alasta riippumatta ja pohtia kompleksisuuden käsitettä eri näkökulmista. Yhteisiä monitieteisiä tutkimushankkeita teeman ympäriltä on varmasti löydettävissä, Syväjärvi pohtii.

Kesäkoulu on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Ihmisen ääni” -tutkimushanketta, jossa kompleksisuuden ja pirullisten ongelmien teemat kytketään kansalaisten uusien osallistumismallien analyysiin ja testaamiseen.