Maailmanperintöalue tarjoaa tutkittavaa

Mistä johtuu saaristolintujen pesinnän alamäki?

Tutkija Jouni Kannonlahti tutki saaristolintujen pesimäkantojen kehitystä Merisorsa-hankkeessa. Hän on kerännyt maastohavaintojen ja lintujen rengastuksen avulla tietoa ja pyrkinyt löytämään syitä saaristolintujen pesimäkantojen jyrkkään taantumiseen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kannonlahden mukaan havaittuja ongelmakohtia olivat muun muassa nisäkäspetojen ja merikotkien aiheuttaman saalistuksen kohdistuminen systemaattisesti pesimäikäisiin hautoviin naaraisiin, mikä vuosien saatossa vääristää sukupuolijakaumaa pahasti. 

Kannonlahden mukaan haudontavaiheessa tuhoutuneet pesinnät tuhoavat kerralla koko poikueen, joten poikastuotto jää jo lähtökohtaisestikin huonolle tasolle. Variksien aiheuttama saalistus kohdistuu erityisesti vartioimattomiin munapesiin. ”Helppoa ruokaa”, kuten jätteenkäsittelyä ja turkistarhausta harjoittavilla paikkakunnilla harmaalokkien pesimätiheys on tavanomaista huomattavasti suurempi.

Image

Maastotöissä havaittiin myös laitonta pesien hävittämistä ja lintujen ampumista pesimäaikana. Sukeltavia vesilintuja jää myös erityisesti ulkosaaristossa sijaitsevien luotojen rantavesiin laskettuihin kalaverkkoihin. Ulkosaariston rannoilla havaittiin myös öljypäästöjä ja monenlaista jätettä, mutta niiden vaikutus pesimämenestykseen jäi arvailujen varaan. Pesimäajan sääoloilla on kuitenkin huomattavan suuri merkitys eikä sitä pysty hallitsemaan ihmisen toiminnalla.  Hanke toteutettiin Merenkurkun alueella vuonna 2019 Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiön rahoittamana.

Sedimenttienergia varteenotettava energiamuoto

Yliopisto on tutkinut Vaasan Suvilahden asuntomessualueella käytettävää sedimenttienergiaa. Tutkija Anne Mäkirannan mukaan sedimenttienergian käyttäminen talojen viilennykseen ja lämmitykseen ei ole aiheuttanut sedimentin lämpötilaan pysyvää laskua. Sedimenttienergia on periaatteessa varteenotettava energiamuoto kaikissa vesistöissä. Merenkurkun alueella merenpohjan kivisyys saattaa paikoittain rajoittaa putkiston asentamista.

Pisara meressä

Mitä tehdä tyhjillään oleville rakennuksille Merenkurkun Mikkelinsaarilla, Moikipäässä, Rönnskärillä, Norrskärillä ja Valassaarilla? Nämä Merivartioston ja luotsien käytössä aiemmin olleet rakennukset olivat olleet pitkään ilman lämmitystä ja kuuluivat nyt Metsähallitukselle. Pisara meressä -hankkeessa tutkittiin asiaa ja esitettiin arvioita kunnostusmahdollisuuksista, sähkön ja lämmön tarpeesta sekä esitettiin uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja.

Uusiutuvaa energiaa Maailmanperintöportissa

Vaasan yliopisto teki yhdessä Muovan kanssa suunnitelman kestävään energiantuotantoon liittyvästä demonstraatioympäristöstä Raippaluodon sillan kupeessa sijaitsevaan Maailmanperintöporttiin. Uuteen rakennukseen esitettiin erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja toteutettaviksi lämmitykseen ja viilennykseen sekä esiteltäväksi näyttelytilaan. Demonstraatioympäristö tarjoaisi tietoa kansalaisille ja tulisi toimimaan uusiutuvan energian tutkimus-, sovellus- ja kokeiluympäristönä.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Merenkurkun energiaratkaisuihin?

Vaasan yliopiston jatko-opiskelija Nebiyu Girgibo tekee parhaillaan väitöstutkimusta, jossa selvitetään ilmastomuutoksen ja maan nousemisen vaikutuksia Merenkurkun alueen energiaratkaisuihin sekä näihin liittyviä riskejä. Hän myös selvittää energiaratkaisujen mahdollisia vaikutuksia saaristoluontoon.

Vastuullista matkailubisnestä Merenkurkussa

Unesco nimitti Merenkurkun maailmanperintöalueeksi vuonna 2006. Yksi maailmanperintökohteiden maailmanlaajuinen haaste onkin se, miten hyödyntää maailmaperintöstatuksen mukanaan tuomat matkailulliset mahdollisuudet ja samalla suojella sekä ylläpitää alueen ainutlaatuista luontoa sekä sosio-kulttuurista historiaa.

Kaikki Merenkurkun yrittäjät näkevät ainutlaatuisen luontoympäristön ja sen säilymisen tärkeänä asiana. Taannoisen tutkimuksen mukaan vastuullinen liiketoiminta on kuitenkin monelle Merenkurkun matkailuyrittäjälle häilyvä käsite. Tutkija Petra Bergin mukaan yrittäjän henkilökohtaisilla motiiveilla oli vaikutusta siihen, miten vastuulliseen liiketoimintaan suhtauduttiin. Esimerkiksi bisneshenkiset yrittäjät suosivat vastuullisuutta silloin, kun se oli kannattavaa.

Kestävää kaupallistamista 

Vaasan yliopiston uudessa hankkeessa aiotaan tutkia maailmanperintökohteiden kestävää kaupallistamista ja tähän liittyviä arvojännitteitä. Markkinoinnin yliopistonlehtorin Ari Huuhkan johtamassa hankkeessa on tarkoitus selvittää, millaisin konseptein ja mallein kestävää kaupallistamista on toteutettu eri kohteissa.

Image

Green Care -työpajoja ja tutkimusta Merenkurkussa

Yliopisto on mukana kolmessa hankkeessa, jotka toimivat Merenkurkun alueella ja liittyvät luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuviin palveluihin. Esimerkiksi Luonnollista tukea elämään -hankkeessa kehitetään uusia luontoperusteisia Green Care -palvelumalleja Pohjanmaalle. Hankkeen työpajoja on toteutettu Merenkurkun alueella. Tutkija Martta Ylilaurin mukaan Nordic NaBS -hankkeen tavoitteena on puolestaan vahvistaa toimijoiden osaamista ja pilotoida luonnonvara- ja matkailualan yritysten toiminnan yhdistämistä alueen sote- ja kasvatuspalveluihin. Nordic Nature Health Hub -hanke taas tuottaa luontoyrittäjille tutkittua tietoa ja uusia työkaluja, kuten sovelluksia, koulutusta ja käsikirjoja.

Teksti RIIKKA KALMI Kuvat VASTAVALO JANNE ULVINEN, VAASAN KAUPUNKI, JUHA PIKKARAINEN