Maamme aineeton pääoma keskittyy Helsinkiin, Espooseen ja Vaasaan
Aineeton pääoma kasvaa Euroopan unionin maissa. Bruttokansantuote kertoo tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketun arvonlisäyksen. BKT:lla on totuttu tarkastelemaan kansantalouden kilpailukykyä. Aineeton pääoma on yksi tärkeä elementti yritysten markkina-arvoa tarkastellessa.
Kun Euroopan unionin maiden aineeton pääoma lasketaan bruttokansantuotteeseen mukaan, lisäystä on 5,5 prosenttia. Tähän tulokseen tulee Vaasan yliopiston kansantaloustieteen yksikön professori Hannu Piekkolan vetämä Innodrive-tutkimushanke.
– Euroopan maissa aineeton pääoma kasvaa tulevaisuudessa vielä lisää. Maat, joissa on vähemmän muuta pääomaa, satsaavat enemmän aineettomaan pääomaan, kuten tutkimus- ja kehitystoimintaan, markkinointiin ja johtamiseen, professori Hannu Piekkola kertoo.
Panostukset aineelliseen pääomaan, kuten koneisiin ja laitteisiin, ovat nykyään kaikkien ulottuvilla, joten pelkästään niillä tekijöillä ei voida kasvua selittää. Aineeton pääoma koostuu muun muassa tiedosta, asiantuntemuksesta, asiakas- ja sidosryhmäsuhteista ja yrityksen maineesta.
Suomi on tutkimus- ja kehitysintensiivisimpiä maita Euroopassa
Aineeton pääoma on kerääntynyt kasvukeskusten ympärille. Helsingin seudulle keskittyy puolet koko Suomen aineettomasta pääomasta.
Aineetonta pääomaa on Suomessa keskimäärin 24 000 euroa työntekijää kohden. Määrä on yli kaksinkertainen eli 48 000 euroa Helsingissä, Espoossa ja Vaasassa. Myös Varkaudessa on aineetonta pääomaa, jota voidaan alueen ulkopuolellakin hyödyntää.
Tutkimus- ja kehityspääomaa on 16 000 euroa jokaista suomalaista työntekijää kohden. Suomi on tutkimus- ja kehitysintensiivisimpiä maita Euroopassa.
– Investoinnit koneisiin ja laitteisiin ovat vähentyneet voimakkaasti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vähentyneet kone- ja laiteinvestoinnit eivät ole täysin korvautuneet aineettomilla investoinneilla. Etenkin panostusta organisaatiopääomaan eli johtamiseen ja markkinointiin tarvitaan roimasti lisää, kertoo professori Piekkola.
Euroopan unionin seitsemännen puiteohjelman rahoittama, juuri päättynyt Innodrive-hanke oli usean eurooppalaisen tutkimusyhteisön tutkimusprojekti. Hankkeessa tutkittiin aineetonta pääomaa Euroopan unionin maissa ja sen merkitystä taloudellisen kasvun edistämisessä.
Lisätietoja hankkeesta: www.innodrive.org
Mitä mieltä olit jutusta?