Marja Markkulan väitös 21.10: Hyvän työelämän teoreettinen malli johtamisen apuna
HTM Marja Markkulan väitöskirja "Johtaminen, tehokkuus ja työelämän laatu: Organisaatioiden toiminnan kulmakivet” tarkastetaan perjantaina 21.10.2011 klo 12.00 auditorio Nississä (Tritonia).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pauli Juuti Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden laitokselta. Kustoksena toimii professori Pirkko Vartiainen.
Marja Markkula tarkastelee sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa johtamisajattelun merkitystä samanaikaisesti organisaatioiden tehokkuuden lisäämisen ja työelämän laadun parantamisen kannalta.
– Tämä hallintotieteiden alaan kuuluva väitöskirja on kirjoitettu siksi, että johtamisajattelu voidaan viimeinkin pelkistää. Siinä tarkoituksessa tutkimuksessa rakennettiin Hyvän työelämän teoreettinen malli. Usein on käynyt niin, että kun ajattelua olisi tullut pelkistää toisin sanoen oli tullut nähdä metsä puilta, ajattelussa onkin etäännytty yhä kauemmaksi asian ytimestä.
– Hyvän työelämän teoreettisessa mallissa teoria ja käytäntö kohtaavat, joten mallia on helppo soveltaa käytännössä. Organisaatioiden johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvä ajattelu rakennetaan yksilöllisesti suoraan tämän mallin päälle, jolloin seurantaakin on helppo suorittaa, Markkula kertoo.
Johtamisessa tarvitaan sydäntä ja älyä
Hyvällä työelämällä tarkoitetaan Markkulan tutkimuksessa sitä, että organisaatioiden tehokkuus ja työelämän laatu on yhtä aikaa hyviä. Hyvä työelämä on tämän tutkimuksen perimmäinen päämäärä. Kun teoreettinen malli ohjaa ajattelua, johtamisessa voidaan keskittyä olennaiseen, eivätkä ismit tai muut muotivirtaukset ole tarpeen. Tällöin tuloksetkin ovat parempia.
‒ Tällä menolla ihmiset eivät kohta enää jaksa työssään, vaikka he ovat olleet vahvasti sitoutuneita työhönsä. Tässä on paradoksi: ihmiset ovat hyvin koulutettuja, päteviä asiantuntijoita ja alun perin myös motivoituneita, innostuneita ja luovia. Huolestuttavinta tässä on se, että uupuminen (burn out) uhkaa osaavimpia, vastuullisimpia, tunnollisimpia ja yhä nuorempia. Kyse on johtamisesta. Kyse on siitä, että johtamista on uudistettava siksi, että vanhanaikainen johtaminen ei sovellu nykyaikaan. Koska johtamisen perustarkoituksena on saada aikaan hyviä tuloksia ihmisten avulla, johtamisessa tarvitaan sydäntä ja älyä, Markkula toteaa.
Turhan kiireen ja stressin hallinta edellyttää Markkulan mukaan johtajilta oikeaa asennoitumista ja oikeaan osuneita toimenpiteitä. Vaikka jatkuva kiire on harvoin merkki todellisesta tehokkuudesta, ihmisten terveyskin vaarannetaan usein tästä syystä. Koska hyvä työelämän laatu on kaikkien etu, kaikki ovat vastuussa työelämän laadusta. Työelämän laatu tulee ymmärtää laajasti, sillä työelämän laatu sisältää kaiken, mikä työhön, työolosuhteisiin ja työelämään liittyy. Koska johtamisessa tulee huolehtia sekä yrityksen inhimillisistä että aineellisista resursseista, johtaminen on aina ihmisten (leadership) ja asioiden (management) johtamista.
Stressin vaikutusta ihmiselimistöön voidaan Markkulan mukaan verrata auton ajamiseen pienillä kierroksilla yli 100 kilometriä tunnissa, jonka jälkeen auton moottori on entinen. Vaikka ihmiset yleensä kestävät stressiä pitempään kuin auto, ihmisten kestokykyä ei pidä koetella.
Yhteisöllisyyttä yksilöllisyyden rinnalle
Hyvän työelämän teoreettisen mallin toimivuutta testattiin kolmella empiirisellä aineistolla. EFQM-aineiston avulla tutkimukseen saatiin eurooppalais-suomalainen näkökulma, Fortune 500 -aineistolla amerikkalainen näkökulma ja Veto-ohjelma-aineistolla käyttämällä suomalainen näkökulma. Veto-ohjelman tarkoituksena oli saada työntekijät jatkamaan työssä pidempään ja saada nuoret tulemaan nykyistä aikaisemmin työelämään. EFQM-aineistona tarkasteltiin ja analysoitiin kaikkien Suomen Laatukeskuksen EFQM-laatujohtamiskriteeristön mukaan vuosien 1998‒2007 aikana palkitseman 27 suomalaisen yrityksen ja organisaation johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvää ajattelua ja Fortune 500 -aineistona tarkasteltiin ja analysoitiin 16 amerikkalaisen huippuyrityksen johtamista, tehokkuutta ja työelämän laatua vuosilta 1999‒2005.
Huomiota herätti se, että Fortune 500 -aineistossa tuli tehokkuusajattelunkin yhteydessä esille useita työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Veto-ohjelman johtoryhmän ajattelu perustui perinteisempään ajatteluun kuin EFQM- ja Fortune 500 yritysten johtamisajattelu. Koska EFQM- ja Fortune 500 yritysten menestystekijät olivat lähellä toisiaan, niiden liiketoiminnallinen ajattelu näyttää yhdistävän yritysten johtamiseen, tehokkuuteen ja työelämän laatuun liittyvää ajattelua riippumatta siitä missä maassa yritystoimintaa harjoitetaan.
Yllättävintä oli Markkulan mukaan se, että vaikka on uskottu, että amerikkalaisessa kulttuurissa korostettaisiin individuaalisuutta yli kaiken, yhteisöllisyyden merkitys korostui Fortune 500 -aineistossa enemmän kuin eurooppalais-suomalaisessa aineistossa. Koska amerikkalaiset olivat johtamisessa, tehokkuudessa ja työelämän laadussa ainakin vielä suomalaisia yrityksiä edellä, tämä osoittaa, että yhteisöllisyyttä tarvitaan yhä yksilöllisyyden rinnalla.
Kun suomalaisten ja amerikkalaisten yritysten menestystekijöitä verrattiin keskenään, voitiin todeta, että näiden yritysten menestymiseen vaikuttavissa tekijöissä ei tullut esille uusia menestystekijöitä. EFQM- ja Fortune 500 yritysten tärkeimmät menestystekijät olivat tämän tutkimuksen perusteella: korkeatasoinen johtajuus eli ihmislähtöinen asioiden johtaminen, hyvä markkina-asema, yhteistyö, ja osallistuminen sekä molemminpuolinen vahva työhön ja yritykseen sitoutuminen. Tämä osoittaa, että näiden yritysten menestyminen riippui siitä, että niiden kehittäminen oli todellista ja syvällistä.
Mitä mieltä olit jutusta?