Merenkurkun alueen uusi sähkölentohanke sai EU-rahoitusta
– Olemme osaltamme mukana selvittämässä tähän rajat ylittävään yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja vaikutuksia. On hienoa olla mukana koko alueen kannalta uusia kehityspolkuja rakentavassa yhteistyössä, sanoo hankkeesta Vaasan yliopistossa vastaava aluetieteen tutkijatohtori Helka Kalliomäki.
Fair-hanke käynnistyy välittömästi ja jatkuu kesään 2022 saakka. Hanketta koordinoi Merenkurkun neuvosto. Vaasan yliopiston lisäksi hankekumppaneita ovat Uumajan yliopisto, BioFuel Region, RISE (Research Institutes of Sweden) ja Västerbottenin alue.
– Tämä alkava sähkölentohanke luo tulevaisuudenuskoa pienille lentokentille, vahvistaa alueen profiilia energia- ja sähköalalla sekä sitoo yhteen aivan ainutlaatuisen laajan ja monipuolisen strategisen kumppanijoukon. Pohjimmiltaan kaikessa on kyse edellytysten luomisesta investoinneille ja uusille työpaikoille tuleville sukupolville, toteaa kansanedustaja, Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja Joakim Strand neuvoston tiedotteessa.
Merenkurkun neuvoston johtajan ja hankkeen koordinaattorin Mathias Lindströmin mukaan tämä on ensimmäinen hanke, joka oikeasti osallistaa koko Merenkurkun alueen.
–Asia on herättänyt paljon kiinnostusta, mikä näkyy myös hankkeen laajassa yhteistyökumppanuudessa, kertoo Lindström.
Hanke tuottaa menetelmän kuvaamaan, miten sähkökäyttöisten paikallislentojen kaupallistaminen voidaan toteuttaa Merenkurkun alueella nopeasti ja tehokkaasti.
– Hanke ei sisällä teknisiä ratkaisuja tai investointeja. Tässä vaiheessa laaditaan pohjamateriaalia, jotta alue pystyy nopeasti toteuttamaan uuden tekniikan mahdollistamaa kehityspotentiaalia.
Tavoitteena on luoda synergiaa muiden sähkölentohankkeiden kanssa ja tällä tavoin yhdessä kartuttaa tietämystä sähkölentojen mahdollisuuksista sekä myös nopeuttaa alueellisten sähkölentojen käyttöönottoa ja käynnistää niihin liittyviä valtionrajat ylittäviä innovaatioprosesseja.
Hanke sisältää kolme erilaista toimintakokonaisuutta: Ensimmäiseksi toteutetaan markkina-analyysi ja kuvaus alueellisista vaikutuksista. Toiseksi kootaan suuntaviivat toimenpiteistä, jotka alueella on toteutettava sähkölentojen varhaisen käyttöönoton tukemiseksi. Tähän sisältyy myös ehdotukset erilaisista rahoitusmalleista. Lopuksi innovaatioprosessissa kehitetään uusia palveluja, tuotteita ja liiketoimintamalleja, joiden tavoitteena on sähkölentoteknologian arvon lisääminen julkisella ja yksityisellä sektorilla.
– Tämä mahdollistaa alueen entistäkin tiiviimmät suhteet, ja pystymme yhdessä kumppaneidemme kanssa rakentamaan tästä alueen uuden lippulaivahankkeen, jolla pyritään edistämään alueen kehitystä ja palvelurakennetta, parantamaan liikenneyhteyksiä, kohentamaan elinkeinoelämän ja matkailun toimintaedellytyksiä sekä edistämään koko Merenkurkun alueen innovaatiokehitystä, Lindström lisää.
Sähkölentojen varhainen käyttöönotto alueella vastaisi alueen haasteisiin eli väestörakenteen muutoksiin, pitkiin etäisyyksiin ja puutteellisiin itä-länsisuuntaisiin yhteyksiin sekä myös maailmanlaajuiseen vaatimukseen ja tarpeeseen vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutusta. Lisäksi se voi tarjota alueen pienille lentokentille mahdollisuuden valmistautua uuteen rooliin tulevaisuuden sähkölentoverkostossa.
FAIR-hankkeen budjetti on runsaat miljoona euroa, josta EU rahoittaa 60 prosenttia Interreg Botnia-Atlantica -ohjelman kautta. Loppurahoitus kertyy kansallisesta ja alueellisesta vastinrahoituksesta, Pohjoismaiden ministerineuvostolta sekä kunnallisesta ja yksityisestä vastinrahoituksesta.