Merkittävä rahoitus Vaasan yliopiston kielikylpytutkimukselle
Tammikuussa alkavaa tutkimushanketta ”Samverkan mellan språklig praxis, flerspråkig identitet och språkideologi” johtaa professori Siv Björklund Pohjoismaisten kielten yksiköstä. Tutkimushankkeessa ovat mukana myös tutkimusjohtaja Karita Mård-Miettinen sekä tohtoriopiskelijat Pia Hirvonen, Annika Peltoniemi ja Sanna Pakarinen. Hanke on nelivuotinen.
Hankkeessa tutkitaan kielellisten käytänteiden, monikielisen identiteetin ja kieli-ideologioiden vuorovaikutusta kielikylvyssä.
Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten ruotsinkielinen kielikylpyopetus vaikuttaa oppilaiden, opettajien ja vanhempien näkemyksiin kaksikielisyydestä ja monikielisyydestä sekä heidän kielelliseen identiteettiinsä. Tutkijat aikovat myös selvittää, miten kielikylpy vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kielipolitiikkaan.
Professori Björklundin mukaan hanke on osa uutta tutkimussuuntausta, jossa ominaisuudet kuten monikielisyys ja identiteetti, ovat muodostuneet kansainvälisesti kiinnostaviksi ilmiöiksi.
– Tähän mennessä tutkimukset ovat painottuneet vähemmistö- ja perinnekielten oppijoihin monikielisissä ja monikulttuurisissa luokissa. Tutkimus ei ole juurikaan painottunut enemmistökielen puhujien identiteettiin kaksikielisessä ympäristössä, sanoo Björklund.
Suomessa, Kanadassa ja Irlannissa
Tutkimus tehdään etnografisin menetelmin. Hankkeessa aiotaan toteuttaa laaja kyselytutkimus Suomessa. Tutkimuksessa tehdään myös havainnointia luokissa, tehdään haastatteluja ja valokuvataan.
Tutkijat aikovat tehdä myös vertailuja kielikylpykouluihin Kanadassa ja Irlannissa.
Etnografisten tutkimusmenetelmien asiantuntija, emerita professori Marilyn Martin-Jones Britanniasta on kutsuttu hankkeen mentoriksi. Etnografinen tutkimus on tutkimusstrategia, jonka tavoitteena on kuvata ja selittää ihmisten toimintaa heidän ympäristössään tai ryhmän jäsenten tulkintoja ja käsityksiä ympäristöstään ja toiminnastaan.
Professori Björklundin mukaan Svenska litteratursällskapetilta saatu rahoitus on hyvin tärkeä filosofiselle tiedekunnalle ja pohjoismaisten kielten yksikölle.
– On hienoa nähdä, että SLS arvostaa sitä, että suuntaamme kielikylpytutkimuksen tutkimusagendaa kansainvälisemmälle tiedeyhteisölle, Björklund sanoo.