Näkökulmia lamaan ja selviytymiseen

– Lama ei välttämättä näy talousmittareissa yksi yhteen. Laman vaikutus esimerkiksi bruttokansantuotteeseen on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Nykyään "lama ei tapa", kuten saattoi olla ennen. Laman inhimillinen vaikutus ei ole enää niin merkittävä, vaikka tietenkin esimerkiksi työttömyys kasvaa.

Lama on talousmittarein arvioituna harvinainen ilmiö. Kasvukaudet ovat kestäneet pidempään ja lama-ajat vähemmän. Laman vaikutukset mm. teollisuuteen korjaantuvat nopeammin kuin esimerkiksi rakentamiseen.

Pynnösen mukaan 1930- ja 1990-luvun lamoissa rahoitusinstituutioilla on ollut keskeinen rooli pörssiromahduksen ja pankkikriisin muodossa. Myös Suomessa ollaan entistä riippuvaisempia kansainvälisen talouden vaihteluista.

Tutkimusprofessori Marko Kohtamäki esitti miten palveluiden ja asiakasarvon luomisella voidaan selviytyä lamasta. Kohtamäen mukaan palveluiden räätälöinti ja erilaistaminen voivat toimia lisäarvon tuottajina, sekä asiakkaan, että myös palveluntuottajan näkökulmasta.

– Asiakkaan kanssa luodaan yhteisen oppimisprosessin kautta arvoa tietylle palvelulle tai tuotteelle. Kyse voi olla palvelun tuotteistamisesta tai tuotteeseen lisätystä palvelusta. Lamasta selviytymisessä yrityksen oppimis- ja reagointikyky ratkaisee.

Professori Pirkko Vartiainen puolestaan pohti kansalaisten roolia julkisten palveluiden kehittäjinä. Vartiaisen mukaan julkisessa palveluntuotannossa eletään jatkuvassa lamassa, koska käytettävissä olevat resurssit ovat niukat.

– Joudutaan miettimään mihin esimerkiksi terveydenhuoltoon varatut rajalliset voimavarat suunnataan. Uudet demokratiainnovaatiot, kuten kansalaisraadit, ovat yksi keino osallistaa kansalaiset myös tähän keskusteluun.

– On ilmeistä, ettei julkisten palveluiden kehittämisessä tukeuduta tavallisten palveluiden käyttäjien kokemuksiin. Kokemusperäistä tietoa väheksytään. Asiantuntijoiden rooli kehittämisessä on vahva.

Vartiaisen mukaan kansalaisten osallistamisen julkisten palveluiden kehittämiseen on kuitenkin nähty lisäävän päätöksenteon hyväksyttävyyttä sekä päätösten sisältöä. Myös empatia ja toisen näkemysten kunnioittaminen lisääntyvät.

Ainutlaatuinen sanomalehtiyliopisto

Vaasan yliopiston eri yksiköiden, avoimen yliopiston ja sanomalehti Pohjalaisen yhteistyössä kehitetty sanomalehtiyliopisto on lajissaan ainutlaatuinen ja ennakkoluuloton opiskelumuoto, joka on käytössä ainoastaan Vaasassa.

Ajatus sanomalehtiyliopistosta sai alkunsa jo vuonna 1992. Ideana oli palauttaa sanomalehti perustehtäväänsä, kansan sivistäjäksi. Vuosittain jonkin tiedekunnan tai yksikön professorit ja tutkijat tuottavat sanomalehtiyliopiston opinnot artikkelisarjan muodossa. Opintojen suorittaminen tapahtuu avoimessa yliopistossa, ja opinnot tuodaan tarjolle sanomalehden välityksellä.