Pääteiden varsien liikenneasemat ja kauppakeskittymät tärkeitä maaseudulle
Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on tutkittu valtateiden varsien kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueellisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia maaseudulla. Tutkimusraportti ”Maamerkki päätien risteyksessä” on juuri valmistunut.
Palvelujen siirtyminen pois keskustoista ei huoleta
Liikenneasemat ja tienvarsien kauppakeskittymät ovat maaseudulla hyvin tärkeitä. Asukkaat kokevat niiden tuovan palveluja, joita muuten ei olisi. Yrittäjät painottavat liikenneasemien ympärilleen synnyttämiä uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Kunnat arvostavat uusia kehittämisen näkymiä, veroeuroja ja työpaikkoja. Liikenneasemat pysäyttävät kunnan alueelle osan tuhansista autoilijoista, jotka muuten ajaisivat pysähtymättä kunnan läpi. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle.
- Palvelutarjonnan painopisteen siirtyminen keskustasta osin tai kokonaan liikenneaseman yhteyteen ei huoleta, projektipäällikkö Miia Mäntylä kertoo.
Jos palveluja ei tarjota teiden varsilla, vastaajat arvioivat niiden katoavan kokonaan. Sen sijaan maaseudun uhkana nähdään kaupunkien ja maakuntakeskusten suuret kauppa- ja palvelukeskittymät, jotka houkuttelevat asiakkaita ja asukkaita pois maaseudulta.
Autoiluarki ei ole lisääntynyt
Maaseutukuntien keskustojen ulkopuoliset liikenneasemat ja kauppakeskittymät eivät ole aiheuttaneet suuria mullistuksia ihmisten arjessa. Maaseudulla etäisyydet ovat niin pitkiä, että auto on välttämätön. Suurelle osalle asukkaista ei ole eroa, ajaako keskustaan vai keskustan ulkopuoliseen palvelukeskittymään. Kunnan vastakkaisella laidalla asuvien matka keskustan ulkopuolisiin palveluihin saattaa tosin olla varsin pitkä. Asukkaiden mielestä kauppakeskittymät tuovat kuitenkin kuntiin elämää. Niistä on myös tullut tärkeitä kokoontumispaikkoja kaiken ikäisille.
Tulevaisuuteen varautuminen
Pienillä maaseutupaikkakunnilla valtateiden varsien liikepaikat arvioidaan välttämättömiksi, jotta kunnat voivat kehittyä ja monipuolistaa palveluntarjontaansa. Niiden avulla saadaan osa ohikulkijoista pysäytettyä paremmin kuin kunnan keskustan liikkeisiin.
Mäntylän mukaan liikekeskusalueen sijaintipaikasta päätettäessä on tärkeää arvioida ratkaisun seurauksia, jotta niihin voidaan varautua etukäteen. Liikepaikkojen kehittäminen valtatien varressa voi johtaa keskustan palveluiden vähenemiseen. Toisaalta palvelut saattavat joka tapauksessa vähentyä pienenevän asukasmäärän ja asiakaspohjan kapeutumisen seurauksena. Ei ole kuitenkaan viisasta ennalta varautumatta ajautua tilanteeseen, jossa keskustan palvelut ehtivät lähes kadota ja keskustassa on tyhjiä toimitiloja. Päätöksiä tehtäessä on tiedostettava pitkän aikavälin seuraukset.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa selvitettiin millaisia vaikutuksia maaseutukunnissa on keskustan ulkopuolella sijaitsevilla kauppakeskittymillä ja liikenneasemilla. Tutkimusalueet olivat Jalasjärvi, Juuka, Kiikoinen ja Pertunmaa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin tutkimuksen kohdekunnissa lomakekyselyt ja haastateltiin kymmentä aihepiirin keskeistä asiantuntijaa Suomessa. Kyselyyn saatiin 357 vastausta ja vastausprosentti oli 31.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa jokaisessa kohdekunnassa haastateltiin kunnan, yrittäjien ja asukkaiden edustajia. Kuntahaastatteluja tehtiin 10, yrittäjähaastatteluja 30 ja asukashaastatteluja 24. Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) esityksestä. Tutkimuksen tekivät KTM Miia Mäntylä, HTM Heli Siirilä ja KTM Kimmo Riusala.
Mitä mieltä olit jutusta?