Päiväkotilapsilla myönteinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen kielenoppimiseen
Hankkeessa tarkastellaan päiväkotilasten käsityksiä kielitaidosta, kielenoppimisesta ja kielten käyttämisestä. Tarkastelun kohteena ovat niin äidinkieli kuin vieraat kielet.
– Nykypäivän päiväkotilapset kokevat kielimaailmansa olevan varsin monikielinen ja pitävät luonnollisena useiden kielten osaamista ja oppimista, Mård-Miettinen kertoo.
Lapsilla on kiinnostusta erityisesti kieliin, joihin hän on ollut kosketuksessa päivähoidossa, perheessä, lähiympäristössä tai matkoilla.
Kieltä opitaan monimuotoisesti
Verrattuna kouluikäisiin lapsiin, joiden kielenoppimiskäsitykset liittyvät usein koulumaailmaan, päiväkotilapset kokevat oppivansa kieliä monissa paikoissa, monien kanssa ja monella tavalla. Kieltä opitaan luonnollisesti, kommunikaation kautta.
– Tärkein oppimisen ympäristö on luonnollisesti päiväkoti, jossa kieltä opitaan niin kasvattajilta kuin muilta lapsilta. Lapset oppivat kieltä myös vanhemmiltaan sekä sisaruksiltaan.
Kieltä opitaan itsekseen miettimällä ja toisaalta toisen kanssa ja avulla. Lapset myös kokevat osaavansa useita eri kieliä. Jos lapsen ympäristössä käytetään useita kieliä tai lapsi on päässyt matkustamaan vieraaseen maahan, on sieltä saatettu poimia sanoja.
Lapset kiinnostuneita oppimaan useita kieliä
Haastatteluiden mukaan päiväkoti-ikäisillä on rajaton usko ja luottamus omaan osaamiseen. He myös haluavat oppia lisää.
– Tämän positiivisen osaamisasenteen hyödyntäminen kielten opiskelun alussa sekä ylläpitäminen jatkossakin toivoisin leviävän kielten opetukseen, Mård-Miettinen sanoo.
Koulussa kielen oppiminen ja oppimisen testaaminen keskittyy usein siihen, mitä oppilas ei osaa.
– Enemmän pitäisi arvostaa niin sanottua vapaa-ajan kielitaitoa, eikä vain pelkkää kielioppiin ja sanastoon painottuvaa, koulussa opittua kieltä. Vähäinenkin kielitaito on hyvä asia, Mård-Miettinen korostaa.
Lapset piirtävät itsensä oppimassa kieliä
5–6-vuotiaita lapsia on haastatteluissa pyydetty kertomaan ajatuksiaan kielten oppimisesta ja käytöstä.
– Tämän lisäksi haastatellut lapset piirtävät kuvan itsestään oppimassa kieliä ja kertovat haastattelun yhteydessä piirtämästään kuvasta, Mård-Miettinen kertoo.
– Tällä tavoin tavoitamme tutkimusilmiön lasten näkökulmasta ja lasten omalla äänellä.
Aineistoa kerätään vuosina 2012–2015 Ivalossa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Osa haastatelluista lapsista osallistuu kielikylpy- tai kielipesätoimintaan tai päiväkotiin, jossa käytetään suomen lisäksi myös englantia. Osa käy yksikielisestä suomen- tai ruotsinkielisestä päiväkotia.
Hankkeen käynnisti Kieliverkosto ja se toteutetaan Vaasan yliopiston, Kieliverkoston ja Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen yhteistyönä.
Mård-Miettinen, Karita , Elisa Kuusela & Teija Kangasvieri (2014). Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus 45: 4, 320–332.
- VJ -