Pohjanmaan Kauppakamari ja Åbo Akademin säätiö palkitsivat Vaasan yliopiston tutkimuksia

”Palkinto motivoi jatkamaan tutkimusta”

Rahoituksen tutkijatohtori Anupam Duttan palkittu artikkeli “Does Corn Market Uncertainty Impact the US Ethanol Prices?” arvostetussa Global Change Biology Bioenergy -julkaisussa käsittelee maissimarkkinoiden epävarmuuden vaikutusta Yhdysvaltojen etanolin hintamuutoksiin.

– Tutkimuksemme mukaan maissin markkinahinnan nousu kasvatti biopolttoaineen hintaindeksiä. Lisäksi havaitsimme suuria hintamuutoksia Yhdysvaltojen etanolimarkkinoilla, sanoo Anupam Dutta.

Kauppakamarin palkinto on suuruudeltaan 5000 euroa ja se jaettiin nyt toista kertaa.

– Perustimme palkinnon viime vuonna 100-vuotisjuhlamme kunniaksi. Päätimme kohdistaa palkinnon energia-alalle, koska sehän on se, mistä Vaasan seutu muualla Suomessa ja maailmalla tunnetaan. Näin kasvatamme edelleen osaltamme energia-alan, Vaasan seudun ja yliopiston tunnettuutta. Toivomme, että palkinto on myös yksi linkki yritysten, muun ympäröivän yhteiskunnan ja yliopiston välillä, kertoo yrityksiä edustavan Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

– Kiitän Vaasan yliopistoa ja Pohjanmaan kauppakamaria arvostetusta palkinnosta. Olen hyvin iloinen, että tieteellinen työni saa tunnustusta. Tällaiset palkinnot motivoivat tutkijoita jatkamaan korkealaatuista tutkimusta, Dutta sanoo.

”Missä kääntäminen alkaa ja loppuu kaksikielisessä kokouksessa?”

Åbo Akademi-palkinto on suuruudeltaan 3000 euroa. Se myönnettiin Nina Pilkkeen ja Merja Koskelan artikkelille “Bilingual formal meeting as a context of translatoriality”, joka on ilmestynyt Target. International Journal of Translation Studies -tiedejulkaisussa. Artikkelin kolmas kirjoittaja on professori Kaisa Koskinen Tampereen yliopistosta.

– Kyse on monitieteisestä tutkimuksesta. Professori Koskinen on kääntämisen professori, Merja Koskela on viestinnän professori ja minä olen ammattikielten tutkija, sanoo Nina Pilke.

Pilkkeen ja Koskelan mukaan artikkeli käsittelee sitä, missä kääntäminen alkaa ja loppuu kaksikielisessä kokoustilanteessa: käännetäänkö kokouksissa, kuka kääntää, mitä käännetään, miksi käännetään ja kenelle käännetään? Vai käännetäänkö ollenkaan? Onko kaksikielinen kokous sitä, että toinen puhuu suomea ja toinen ruotsia?

– Onko se esimerkiksi kääntämistä, että suomeksi sanotaan pidemmin ja ruotsiksi lyhyemmin, Koskela huomauttaa.

Tutkimuksen aineisto on peräisin Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista.

– Havaitsimme, että yhteistyöryhmän kokouksissa oli erittäin taitavia ruotsin ja suomen osaajia. Yhtään ummikkoa ei ollut. Kokouksissa kaksikielistä toimintaa – eli kääntämistä ja muuta translatorista toimintaa – oli eniten puheenjohtajilla ja esittelijöillä. Muut osallistujat puhuivat omalla kielellään. Osaksi virkamiesten powerpoint-esitykset olivat yhdellä kielellä ja puhe toisella kielellä. Välillä käännettiin kaikki. Sanasta sanaan kääntämisen huomattiin tutkimuksessa ärsyttävän kokousväkeä, Koskela ja Pilke kertovat.

Tutkijoiden mukaan osallistujien hyvä kielitaito antaakin mahdollisuuden dynaamisille valinnoille. Sanasta sanaan kääntämisen sijasta kokouksessa voidaan esimerkiksi edetä sujuvasti kieltä vaihtaen.

Nina Pilkkeen mukaan tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää kielikeskus Linginnon uudella kurssilla ”Kaksikieliset kokoukset”, joka toteutetaan yhteistyössä Hankenin kanssa keväällä 2019.

Åbo Akademin säätiö myöntää Åbo Akademi -palkinnon vuosittain. Palkinto myönnetään edellisen lukuvuoden aikana Vaasan yliopistossa julkaistulle kirjalle, artikkelille tai opinnäytetyölle, joka edistää kaksikielisyyttä tai tehokasta energiahuoltoa.