Reino Hintsan väitös 16.11: Kuntien tietojohtamisen nykytilanne

Vastaväittäjäksi on pyydetty dosentti Ari-Veikko Anttiroiko (Tampereen yliopisto) ja kustoksena toimii professori Josu Takala.

Tutkimustiivistelmä

Reino Hintsan väitöstutkimuksessa tarkastellaan mitä kuntien tietojohtaminen sisältää, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien tietojohtamiseen ja millainen on kuntien tietojohtamisen nykytila.

Kuntien tietojohtaminen ei ole aina näkyvää, vaan se on muuhun toimintaan ja johtamiseen sisältyvää. Tietojohtaminen kunnissa tapahtuu viidellä osa-alueella, jotka ovat organisaation suunnan määrittäminen, organisaation johtaminen, viestintä ja tiedonkulku, organisaatiokulttuuri ja toimintatavat sekä järjestelmät ja rakenteet. Osa-alueiden johtaminen ja painotus tapahtuu ohjaamalla, luomalla edellytyksiä, poistamalla esteitä, motivoimalla ja kiinnittämällä johdon huomiota.

Kuntien tietojohtamisen osa-alueet ovat rakentuneet vuosikymmenten aikana ja niihin ovat vaikuttaneet kuntien omien tarpeiden lisäksi lainsäädäntö, normit, ohjeet ja suositukset. Omat vaatimuksensa ovat myös tuoneet perinteisen hallinnon lisäksi käyttöön otetut uudemmat johtamisopit ”uusi julkisjohtaminen” ja ”hyvä hallinto”, jotka korostavat tietojohtamisen suhteen erilaisia asioita.

– Kunnissa on pyrittävä rationaaliseen päätöksentekoon ja päätettävien asioiden riittävään selvittämiseen. Se edellyttää fakta-tiedon keräämistä ja tulkintaa, mutta myös keskustelujen kautta välittyvää kokemuksellista tietoa, Hintsa kertoo.

Tutkimuksen mukaan kunnilla on niiden tarpeet tyydyttävät tietojärjestelmät toiminnastaan ja taloudestaan sekä päätöksenteossa kertyvistä asiakirjallisista tiedoistaan. Hyvän hallinnon edellyttämää kansalaisten perusoikeuksien toteutumista ja uuden julkisjohtamisen edellyttämää toiminnan tuloksellisuutta kyetään seuraamaan.

Kunnat ovat merkittävältä osin eri professioiden asiantuntijaorganisaatioita, joissa asiantuntijat toimivat tiedon lähteinä, yhdistelijöinä ja tulkitsijoina. Hintsan mukaan kuntien työntekijät saivatkin tarvitsemansa tiedot helpoimmin kysymällä esimieheltään tai asiantuntijalta. Työntekijät kaipasivat kuitenkin lisää vapaamuotoista tai yleistä keskustelua. Institutionaaliset keskustelut ja kirjalliset osallistumistavat eivät näytä takaavan osallisuutta, elleivät johtaminen ja toimintakulttuuri sitä tue.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tapauskuntaan kohdistetusta kyselytutkimuksesta, sitä täydentävistä haastatteluista sekä eräitä muita kuntia koskevasta kyselytutkimuksesta.

Julkaisun tilaukset ja pdf