Ruotsissa koulujen puuttumista kiusaamiseen valvotaan tarkasti – ”Suomen tilanne ...

Kiusaaminen on ongelma myös Ruotsissa, mutta siellä koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja.

Vaasan yliopistossa torstaina vierailleen Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallin mukaan koulun päämies (kunnallisissa kouluissa kunta) voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamisen tultua tietoon asiaa ei ole heti ryhdytty selvittämään ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

– Näitä vahingonkorvaustapauksia koulujen laiminlyönneistä onkin ollut tuomioistuimissa. Ruotsissa BEO eli lapsi- ja oppilasasiamies on elin, joka voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen ja nostaa vahingonkorvauskanteen, Lerwall kertoo.

Suomessa tällaista elintä ei ole. Huoltaja joutuu itse kantelemaan koulun laiminlyönnistä kiusaamiseen liittyen Aluehallintovirastoon eli AVI:in tai ylimmille lainvalvojille, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle. Huoltaja voi nostaa myös vahingonkorvauskanteen, mutta menestymismahdollisuudet tuomioistuimessa ovat koulukiusaamisasioissa heikot. Vaasan yliopiston Niina Mäntylän mukaan huoltajat eivät välttämättä uskalla käyttää näitä keinoja, jotta lapsen kohtelu koulussa ei muutu negatiivisemmaksi.

– Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista, Mäntylä sanoo.

”Ohjeet hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla”

Suomessa lainsäädännössä oppilaalle on turvattu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Myös vierailulla Vaasan yliopistossa olleen Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon mukaan laissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty, että kuka puuttuu kiusaamiseen, miten siihen puututaan ja missä ajassa tulee puuttua. Vaasan yliopiston Niina Mäntylän mukaan tämä asettaa haasteita myös sille, kannattaako laiminlyöntejä edes viedä rikos- tai vahingonkorvausprosessiin.

Koulukiusaamista käsitelleen Yleisradion MOT-ohjelman tällä viikolla aiheuttaman kohun jälkeen Opetushallitus kertoi, että se aikoo laatia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta vielä ennen kesää.

– Ohjeet ovat hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla, sanovat Hakalehto ja Mäntylä.

Uskonnolliset yksityiskoulut puhuttavat Ruotsissa

Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallin mukaan Ruotsissa puheenaiheena ovat olleet pitkin vuotta etenkin yksityiskoulut.

– Kysymys on hyvin poliittinen. Osa puolueista haluaisi kieltää uskonnolliset yksityiskoulut. Euroopan unionin lainsäädäntö kuitenkin estäisi tämän, arvioi professori Lerwall.

Ruotsissa valtaosa uskonnollisista yksityiskouluista on kristillisiä kouluja, mutta maassa on myös juutalaisia ja islamilaisia kouluja. Ruotsissa yksityiskoulujen osuus on tuntuvasti suurempi kuin Suomessa, 25 prosenttia kaikista maan esi- ja peruskouluista. Määrä on kasvanut, sillä yksityisen koulun perustaminen on Ruotsissa houkuttelevaa. Yksityinen koulu saa tehdä voittoa ja kuitenkin saada julkista rahoitusta.

Lisätiedot

Niina Mäntylä, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 4498391, niina.mantyla(at)uwasa.fi

Suvianna Hakalehto, oikeustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 576 5813,  suvianna.hakalehto(at)uef.fi