Saunominen on sielun superfoodia

Vaasan yliopiston yliopistotutkijat Hanna Leipämaa-Leskinen ja Hannele Kauppinen-Räisänen ovat tutkijakollegoineen selvittäneet suomalaiseen saunakulttuuriin kytkeytyviä käytäntöjä. Tutkimuksen havainnot pureutuvat saunomiseen liittyvään kauneuteen, puhtauteen, traditioihin, yhdenvertaisuuteen ja terveyteen.

Tähän asti saunomista on tutkittua pääasiassa terveys-ja lääketieteen näkökulmista, joten tutkimuksen näkökulma on uusi.

- Saunomisen sosio-kulttuuriset merkitykset ovat vielä pitkälti penkomatta, vaikka se on suomalaisille, mutta myös muissa maissa asuville hyvin tärkeä asia arjessa, Leipämaa-Leskinen toteaa.

Mikä on meille arkea, ei ole sitä muille

Tutkijat halusivat selvittää saunamaiseman (saunascape) rakentumista mahdollisimman laajasti eri näkökulmasta ja tunnistaa, miten saunomisen käytännöt muodostuvat. He ottivat lähtökohdiksi paikat, ihmiset, merkitykset sekä materiaaliset prosessit ja tutkivat, kuinka ne kiinnittyvät saunamaisemaan.

- Idea saunatutkimiselle lähti siitä, että aloin miettiä saunakokemusta ulkomaalaisin silmin; se mikä on meille arkea, ei ole sitä muille. Se, että suomalaisella on jokaisella sauna kotona tai ainakin mökillä, on monelle ulkomaalaiselle ihmeellistä ja tuntuu luksukselta, Kauppinen-Räisänen pohjustaa.

Tutkimuksen perusteella saunan on ihanteellisinta sijaita lähellä luontoa ja veden äärellä. Mielikuva saunasta järven äärellä on osa suomalaista idylliä, jossa on oma nostalgisuuden vivahteensa.

Rauhallinen sijainti liittyy rentoutumiseen, rauhan tavoitteluun ja puhtauteen, saunassa kun on tarkoitus peseytyä fyysisesti sekä henkisesti. Jälkimmäisellä viitataan siihen, kuinka lauteille istahtaessa useimmiten huolet haihtuvat ja stressi helpottaa. Saunomisen avulla pystytään rentoutumaan esimerkiksi työpäivän jälkeen.

Sauna on hyvinvoinnin keidas

Saunomiskokemuksessa kunnioitetaan myös ääntä: hiljaisuutta.

- Merkitysten osalta kiinnostavaa oli, kuinka ”pyhä” asia saunominen edelleen on. Saunassa ei saa meluta eikä häiritä ja se opetetaan jo pienille lapsille, Leipämaa-Leskinen pohtii.

- Hiljaisuushan on todettu olevan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeä kokemus. Jos puhutaan, puhutaan rauhallisesti toisia huomioiden. Saunakokemus voi hiljaisuuden näkökulmasta olla myös henkinen kokemus; se voi olla ei vaan kehon vaan myös mielen puhdistuminen, Kauppinen-Räisänen jatkaa.

Saunalta haetaan paitsi terveyshyötyjä, niin sen toivotaan olevan paikkana visuaalisesti viehättävä. Saunat ovat jopa kauniita, mistä syystä ne ovat moniaistillisia hyvänolon paikkoja. Tutkijoiden mukaan kaikki yksityiskohdat saunassa, verhoilu, istuinliinat, vesikauha ja sopivan himmeä valaistus ovat kaikki olennaisia osia saunakokemuksessa.

- Voidaan ehkä sanoa, että sauna on eräänlainen hyvinvoinnin keidas. Se tuottaa hyvinvointia tehokkaasti vaikkapa arjen kiireessä, mutta samalla miellyttävästi ja mukavasti, Kauppinen-Räisänen täsmentää.

Teksti: Tiia Alkkiomäki

Lisätietoja:

Yliopistotutkija, Hanna Leipämaa-Leskinen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8496, sähköposti: hanna.leipamaa-leskinen@uwasa.fi

Yliopistotutkija, Hannele Kauppinen-Räisänen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8203, sähköposti: hannele.kauppinen-raisanen@uwasa.fi

Leipämaa-Leskinen, H., Syrjälä, H., Kauppinen-Räisänen, H. & Jaskari, M.-M., (forthcoming 2020) Saunascape in the Nexus of Socio-Material Sauna Bathing Practices. In G. Patsiaouras, J. Fitchett and AJ Earley (Eds.), Consumer Culture Theory Conference 2020: Interrogating Social Imaginaries. Leicester, United Kingdom.

Kauppinen-Räisänen, H., Jaskari, M-M., Syrjälä, H., Leipämaa-Leskinen, H., Lahti, J. 2020. Exploring the experiencing value of sauna bathing. The Association for Consumer Research (ACR) Annual conference. 1-4 October 2020/Paris. (Tulossa)