Sixten Korkman: EMUa ei saa päästää sortumaan
Euro pysyy, odotettavissa on kovia aikoja, mutta kaikesta selvitään. Näin uskoo elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman. Hän pohti puheenvuorossaan euron tulevaisuutta Oiva Ketonen -seminaarissa 26.1. Vaasan yliopistolla salintäydelle yleisölle. Teemana oli tänä vuonna ajankohtainen Velkakriisin varjossa.
Korkman muistutti, että Euroopan unioni ja euro olivat alkujaan yhtä paljon poliittinen kuin taloudellinen projekti. Tästä syystä se ei alkanut taloudellisessa mielessä täysin ihanteellisella kokoonpanolla, ja säännöistäkin lipsuttiin matkan varrella.
Nyt Korkmania huolettaa eniten Kreikan tilanne 350 miljardin velkoineen. Hänen näkemyksensä on, että yleisestä velkakriisistä kyllä selvitään ja euro pysyy yhteisvaluuttana, mutta vastaisuudessa valvotaan tiukasti yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja korostetaan valtioiden omaa talousvastuuta.
- Akuutin kriisin torjunta vaatii "hevoskuuria" kriisimaissa, velkajärjestelyjä ja runsain mitoin EKP:n tilapäistä tukirahoitusta, linjaa Korkman.
- Edessä on mitä todennäköisimmin pitkä, ikävä "muddling through" –jakso, jossa rämmimme, muttemme huku. Euroopan rahaliiton EMU:n sortuminen se vasta poliittinen ja taloudellinen katastrofi olisikin.
Sijoita pitkällä tähtäimellä
Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius puolestaan pohti sijoittamisen historiaa ja velkakriisin vaikutuksia siihen. Hänen mukaansa nykyisessä tilanteessa ei ole mitään uutta – päinvastoin pitkän aikavälin historia vain toistaa itseään.
Historiallisessa tarkastelussa osakesijoittamisen järkevä aikajänne on vähintään 10–15 vuotta. Tänä aikana nousujen ja laskujen keskiarvo ehtii tasoittua niin, että voitolle jääminen on todennäköistä. Nopeita voittoja saa vain harva.
- Kun vielä sijoittajat muistaisivat sen, että tuoton ja riskin suhde on aina vakio – toisin sanoen ilmaisia lounaita ei ole. Jos jostain luvataan suuria voittoja, on silloin myös mahdollisuus hävitä isosti, ja niin pitää tietysti terveessä taloudessa ollakin.
Puheenvuoron käyttivät myös Vaasan yliopiston rehtori Matti Jakobsson ja Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamies FT Juha Alarinta.
Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen (1913–2000) oli merkittävä filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketosen ajattelun perinteen vaalimiseksi Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto ja Vaasan yliopisto järjestävät joka vuosi Oiva Ketonen -seminaarin. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Oiva Ketosen syntymästä, ja vuoden 2013 juhlaseminaari järjestetään Teuvalla.
Mitä mieltä olit jutusta?