Suomalaisten taloudellinen lukutaito korkealla tasolla

Nuoret ja pienituloiset ovat erityisiä riskiryhmiä, kun taas korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä on korkeampi taloudellinen lukutaito. Miehillä on naisia korkeampi taloudellinen tietämys, mutta taloudellisen käyttäytymisen osalta miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää eroa. Ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa selittävät ylivelkaantumista enemmän kuin oma taloudellinen tietämys.

Tutkimuksessa on tarkasteltu ensimmäistä kertaa suomalaisten taloudellista osaamista kansainvälisesti vertailukelpoisilla kysymyksillä, joita voidaan verrata OECD:n aiemmin koordinoimiin tutkimuksiin. Suomessa tutkimukseen otettiin lisäksi mukaan myös vakuutustietämys.

- Taloudellinen lukutaito on kasvavan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena niin talouspolitiikassa kuin tutkimuksessa. Sillä viitataan kuluttajien kyvykkyyteen ymmärtää henkilökohtaisen tai kotitalouden taloudenhoitoon liittyviä asioita ja soveltaa tietämystään käytäntöön, professori Kalmi sanoo.

Tulosten perustella suomalaisten taloudellinen tietämys, taloudellinen käyttäytyminen ja vakuutustietämys ovat kaikki keskimäärin hyvällä tasolla. Taloudellisen lukutaidon katsotaan koostuvan kolmesta osa-alueesta: tietämyksestä, käyttäytymisestä ja asenteista.

Suomalaiset vastaavat taloudellista tietämystä mittaaviin kysymyksiin (esim. koron määrittely ja laskeminen) useammin oikein kuin vastaajat muissa maissa. Toisaalta joissakin kysymyksissä, kuten inflaation määrittely, menestyttiin heikommin. Myös taloudellinen käyttäytyminen, kuten laskujen ajallaan maksamisessa ja talouden suunnittelu, on Suomessa muihin maihin verrattuna parempaa. Taloudellisista käytännöistä kotitalouden budjetin laatiminen ja asiantuntijaneuvojen käyttäminen rahoitustuotteiden valintaan voisivat olla yleisempiä.

Myös vakuutustietämys korkealla tasolla

Suomessa tutkimuskokonaisuuteen otettiin mukaan myös vakuutustietämys. Vakuutuksiin liittyvää tietämystä mitattiin moniulotteisella kysymyspatterilla, josta osa liittyi vakuutuksen periaatteisiin ja osa tuotteiden omaisuuksiin.

Vakuutus on monimutkainen tuote: sen tarjoama suoja, ehdot, hinnoittelu, korvauksen haku ja mahdollinen valitusmenettely ovat usein haasteellisia kuluttajille. Lisäksi vakuutustuotteet eivät usein kiinnosta kuluttajia kovinkaan paljon.

- Oletimme näistä syistä verrattain alhaista vakuutusasioiden osaamista. Tulokset kuitenkin kumosivat ennakko-oletuksemme, sillä vastaajien keskimääräinen vakuutustietämys oli hyvin korkealla tasolla. Kuvaavaa on, että yli 80 prosentilla oli enemmän kuin puolet oikeita vastauksia, professori Ruuskanen sanoo.

Kun vakuutustietämystä verrattiin yleiseen taloudelliseen tietämykseen, samoilla vastaajilla oli sekä vahva taloudellinen ymmärrys että hyvä ymmärrys vakuutuksista.  Vastaajien oma subjektiivinen käsitys omasta vakuutusasioiden osaamisesta oli myös korkea. Neljä viidestä väitti tietävänsä vakuutusturvansa korvauspiirin. Kaksi kolmesta uskoi osaavansa verrata eri vakuutustuotteiden omaisuuksia ja vakuutusmaksua keskenään sekä ymmärtävänsä vakuutusehtojen sisällön. Korrelaatio oman käsityksen ja vakuutustietämyksen välillä oli myös verrattain korkea. Lähes puolet vastanneista ilmoitti vertailevansa vakuutustuotteita.

Koska vertailukelpoiset tulokset puuttuvat muista maista, ei suomalaisten osaamista vakuutusasioissa voida suhteuttaa muihin maihin. Osaaminen on kuitenkin korkealla tasolla.

Taloudellisella tietämyksellä ja ylivelkaantumisella ei yhteyttä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ylivelkaantumisen ja talouslukutaidon yhteyttä.

- Hieman yllättäen osoittautui, että taloudellisella tietämyksellä ja ylivelkaantumisella ei ole yhteyttä. Sen sijaan ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa selittävät ylivelkaantumista hyvin, samoin se, jos kokee oman talousosaamisen huonoksi, Ruuskanen jatkaa.

Toinen tärkeä havainto on se, että taloudellinen tietämys ei kovin voimakkaasti korreloi taloudellisen käyttäytymisen kanssa, kun taas taloudelliset asenteet ovat taloudelliseen käyttäytymiseen selvästi voimakkaammassa yhteydessä. Nämä havainnot merkitsevät sitä, että pelkästään tiedolliseen sisältöön keskittyvä koulutus ei yksinään pysty ratkaisemaan ongelmia taloudellisessa käyttäytymisessä.

Taloudellinen lukutaito Suomessa  -haastattelututkimus on tehty vuoden 2014 aikana noin 1 500 kuluttajalle. Tutkimusta ovat johtaneet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, FINE, OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö, Liikesivistysrahasto, Vaasan Aktia-säätiö ja Pörssisäätiö.