Suomen ensimmäinen ikäihmisten kansalaisraati järjestettiin yliopistolla
Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikkö jatkaa kansalaisraatien järjestämistä. Yhteistyössä alueellisen BoWer-verkoston ja kansallisen Innokylä-hankkeen kanssa järjestettävä Suomen ensimmäinen ikäihmisten kansalaisraati kokoontui marraskuussa 2011. Kaksikielinen kansalaisraati oli nelipäiväinen ja se koostui yhteensä 26 raatilaisesta. Mukana oli ikäihmisiä Vaasa-Vähäkyrö-Laihia yhteistoiminta-alueelta sekä K5-kuntien alueelta.
– Ikäihmisten kansalaisraatiin valitut henkilöt muodostivat kohdeväestönsä pienoiskoossa. Osallistujina eivät ole tällöin vain ne, jotka aina muutoinkin osallistuvat. Tavoitteena oli aito edustavuus, kertoo professori Pirkko Vartiainen.
– Kansalaisraati antaa alueen ikäihmisille aidon mahdollisuuden vaikuttaa paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon sekä myös valtakunnallisesti Innokylä-hankkeen kautta esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä tekeillä olevaan vanhuspalvelulakiin.
Raatilaiset kävivät harkittua ja punnittua keskustelua koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla. Teemana oli "Mitä on ikäihmisen hyvä elämä ja hyvä asuminen ja miten se toteutuu?”.
Raatilaiset kuulivat asiantuntijoita ja laativat lopuksi julkilausuman esitettäväksi lehdistötilaisuudessa. Kansalaisraadin julkilausuma esiteltiin tiistaina 22.11. klo 16.00 yliopiston Kurtén-salissa.
Raadin julkilausuma ja loppuraportti julkaistaan lähiviikkoina.
Ikäihmisten kansalaisraadin ympärille perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli antaa kansalaisraadin järjestäjille neuvoja merkittävissä asioissa, kuten kuultavien asiantuntijoiden valinnoissa ja raadissa käsiteltävän asiakysymyksen määrittelemisessä. Ohjausryhmä lisäsi raadin legitimiteettiä valvomalla koko prosessia. Kansalaisraadin ohjausryhmä koostui monipuolisesti alueellisista ja kansallisista päättäjistä sekä asiantuntijoista. Mukana oli muun muassa Svenska pensionärsförbundetin puheenjohtaja Ole Norrback.
Raadin toteuttamisessa mukana olevat kunnat ovat edelläkävijöinä luomassa Suomeen uudenlaista demokratiaa, ns. deliberatiivista eli keskustelevaa ja harkitsevaa demokratiaa. Tavanomaisiin osallistumistapoihin kuten mielipidekyselyihin ja kansalaiskuulemisiin verrattuna kansalaisraadit ovat kestoltaan pidempiä, edustavampia, vaikuttavampia sekä keskustelun suhteen laadukkaampia.
Ikäihmisten kansalaisraati on osa Suomen akatemian rahoittamaa nelivuotista Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen hallinnoimaa Ihmisen ääni -hanketta (ks. www.uwasa.fi/citizensvoice).
Mitä mieltä olit jutusta?