"Suomen pitäisi olla enemmän huolissaan Venäjän kuin Kiinan taloudesta"

Kiinan taannoinen pörssipaniikki ja pelot maan talouskehityksestä ovat herättäneet huolta meillä ja muualla.  Kiinan talouskasvun hidastuminen voi vaikuttaa koko maailmantalouden kasvuun ja sitä kautta myös Suomen talouteen.

– Maailmantalous on joustava ja sen pitäisi kyetä selviytymään tästäkin. Toki Kiinan kasvu on hidastumassa. Sitä ei kuitenkaan pitäisi paisutella liikaa, sillä kasvuluvut arvioitiin turhan yläkanttiin alunperinkin, sanoo Meyer.

Uhkapeliä Kiinan pörssissä

Meyerin mukaan Kiinan pörssin kehitys ei ole yhtä kytköksissä reaalitalouteen kuin länsimaissa, joten pörssiromahduksella Kiinassa ei olisi ainakaan dramaattista vaikutusta talouteen. Kiinassa pörssikurssit lähtivät sukeltamaan elokuussa sen jälkeen, kun Kiina päätti devalvoida valuuttansa. Parina viime päivänä kurssit ovat jo alkaneet elpyä hurjimmasta pudotuksesta.

– Kiinassa on paljon yksityisiä sijoittajia, joilla ei välttämättä ole samanlaista taloudellista osaamista kuin Länsi-Euroopan pörssejä kansoittavilla institutionaalisilla sijoittajilla.

Lisäksi monet kiinalaiset sijoittajat spekuloivat osakkeilla, mikä Meyerin mukaan aiheuttaa rajua kurssiheiluntaa.

– Uhkapeli on Kiinassa kielletty, joten kiinalaiset pelaavat pörssiosakkeilla, kuvailee Meyer.

Suomalaisille yhä hyviä mahdollisuuksia Kiinassa

Meyer myöntää, että tiettyjen toimialojen Kiina-riskit ovat nyt suuria. Esimerkiksi raaka-ainetoimittajien on syytä olla huolissaan. Sama koskee Kiinan vientiä harjoittavia konepajoja.

Hän näkee kuitenkin, että suomalaisilla ja muilla eurooppalaisilla yrityksillä on yhä myös hyviä mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla.

Kiinassa on valtava saasteongelma, johon Kiinan hallitus on halunnut päättäväisesti tarttua. Ilmansaasteita halutaan kuriin ja esimerkiksi tuulivoimalla on tilausta.

– Eurooppalaisille ympäristöteknologiayrityksille tämä on valtava mahdollisuus, sanoo Meyer.

Meyerin tutkii kehittyviä talouksia -  etenkin Aasian kehittyviä markkinoita. Hän vaihtoi Euroopan yliopistot Kiinaan, koska halusi olla lähellä tutkimusaihettaan.

– Tärkein tutkimuskysymykseni on, kuinka tietty institutionaalinen ympäristö vaikuttaa yritysten liiketoimintastrategioihin – liittyi se sitten kulttuuriin tai lakijärjestelmään. Olen tutkinut paljon yritysten eri tapoja mennä uudelle markkinalle.

Vaasassa enemmän vuorovaikutusta

Vaasan yliopisto konferenssipaikkana on Meyerille hyvin tuttu.

– Tämä on jo kymmenes kerta kansainvälisen liiketoiminnan konferenssissa Vaasassa. Ensimmäisen kerran osallistuin konferenssiin vuonna 1995 tohtoriopiskelijana.

Kansainvälisen liiketoiminnan konferenssin johtokunta sekä Vaasan yliopiston vararehtori Jari Kuusisto (toinen oikealta).

Vaasaa professori Meyer kehuu muun muassa siitä, että vuorovaikutus konferenssin muiden tutkijoiden kanssa on intensiivisempää kuin suurkaupungeissa, jossa väki tahtoo hajaantua omille teilleen.

Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikön järjestämään konferenssiin osallistuu noin sata tutkijaa liki 20 eri maasta. Konferenssin avajaisia vietettiin eilen ja ohjelma jatkuu tänään useilla alustuksilla.