"Suositukset velkaelvytyksestä eivät auta Suomea"
Suomen Pankin johtokunnan jäsentä Seppo Honkapohjaa ja Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtajaa Johnny Åkerholmia huolettaa Suomen talouden huono tilanne ja kilpailukyvyn kehitys. Honkapohja ja Åkerholm puhuivat tänään Vaasan yliopiston "Suomen talouden tila ja kansainvälinen talous" -seminaarissa.
Pitkän uran talouspolitiikan ja finanssiasioiden parissa tehnyt Johnny Åkerholm sanoo, etteivät amerikkalaisten ekonomistien Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin suositukset velkaelvytyksestä auta Suomea.
– Suomella on rakenteellinen ongelma: Meillä on liian vähän kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä tuotteita ja palveluita. Tätä puutetta ei poisteta elvyttämällä kotimaista kysyntää velkarahalla, Åkerholm totesi maanantaina iltapäivällä ”Suomen talouden tila ja kansainvälinen talous” -seminaarissa Vaasan yliopistolla.
Seminaarin järjestivät Vaasan yliopiston taloustieteen ja rahoituksen oppiaineet. Seminaarin toinen pääpuhuja Suomen Pankin johtokunnan jäsen, taloustieteilijä Seppo Honkapohja kertoi yleisölle kansainvälisen talouden näkymistä. Hän sanoi epävarmuuden maailmantalouden tilasta kasvaneen.
– Huolet liittyvät erityisesti Kiinaan, jonka kasvun hidastuminen, heikko vientikehitys ja markkinahäiriöt ovat hermostuttaneet kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita. Maailmankaupan kiivain kasvuvauhti vaikuttaakin jääneen taakse, Honkapohja ennusti.
"Kreikassakin menee paremmin"
Honkapohja puhui esityksensä jälkipuoliskolla myös Suomen taloudesta.
– Suomen vientimenestys on poikkeuksellisen heikkoa, kun katsotaan tavaraviennin arvon muutosta. Kreikassakin menee paremmin kuin Suomessa, hän totesi.
Honkapohjan mukaan myös Suomen työmarkkinoiden tilanne on hankala. Hän aavisteli, että syksyn tullen työttömyysaste saattaa jälleen kohota.
Ennen johtajanimitystään Suomen Pankkiin Honkapohja työskenteli makrotaloustieteen professorina Cambridgen yliopistossa. Hän on toiminut myös taloustieteen professorina Helsingin yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa.
”Jalostusarvon nostaminen on ainut tie”
Seminaarissa puhuneen Johnny Åkerholmin mukaan amerikkalaisekonomistit Krugman ja Stiglitz perustavat suosituksensa velkaelvytyksestä Yhdysvaltain taloudesta saatuihin kokemuksiin. Yhdysvalloissa ei kuitenkaan ole sen enempää työnteon kannustinongelmia kuin rakennejäykkyyksiäkään.
– He keskittyvät talouden kysyntään, ja talouden tarjonta puuttuu tyystin heidän analyysistaan. Jälkimmäinen on kuitenkin keskeinen ongelma niin Suomessa kuin Euroopassa laajemminkin, sanoi Åkerholm.
Åkerholmin mukaan pitkän päälle ainoa kestävä tie Suomen kilpailukykyongelman ratkaisemiseksi on jalostusarvon nostaminen. Vain näin Suomi voi hänen mukaansa pärjätä globalisoituneessa taloudessa ja pitää koulutetun työvoimansa maassa.
– Sipilän hallituksen toimenpiteitä pitäisikin arvioida tätä taustaa vasten eikä lyhyen tähtäimen tulonjakovaikutusten perusteella. Työttömyys on kaikista voimakkain eriarvoisuutta aiheuttava tekijä, ja työllisyysasteen nostaminen on tehokkain tuloeroja kaventava tekijä, Åkerholm sanoi.
Johnny Åkerholm toimi ennen eläkkeelle jäämistään Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtajana. Hän on myös pitkäaikainen valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri ja entinen Suomen Pankin kansantalousosaston osastopäällikkö. Åkerholm on nykyisin Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja.
"Kiinan muutoksilla voi olla nykyistä laajempia vaikutuksia"
Suomen Pankki ennusti äskettäin, että maailmantalous kasvaisi tänä vuonna tasan kolme prosenttia, ensi vuonna 3,2 prosenttia ja vuonna 2017 3,5 prosenttia.
– Monissa nousevissa talouksissa raaka-aineiden hintojen lasku, dollarin vahvistuminen ja pääoman ulosvirtauksen kiihtyminen ovat heikentäneet näkymiä. Toisaalta kehittyneissä maissa kasvua jarruttanut mutta välttämätön velkaantumisen purkaminen, finanssipolitiikan kiristäminen ja työttömyyden kasvu ovat vähitellen hellittämässä, sanoi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja seminaarissa.
Honkapohjan mukaan riskit maailmantalouden ennakoitua heikompaan kehitykseen ovat olemassa.
– Esimerkiksi Kiinan talouden muutoksilla voi olla nykyistä laajempia vaikutuksia kehittyneiden maiden näkymiin.
Suomen Pankki on ennustanut, että Kiinan kasvu yltäisi tänä vuonna liki seitsemään prosenttiin, mutta hidastuisi edelleen noin kuuteen prosenttiin vuosina 2016–2017.
– Kiinan kasvurakenteen muuttuessa raaka-aineiden kysyntä ei kasva maailmanlaajuisesti enää yhtä nopeasti, arvioi Honkapohja.
Riskejä maailmantalouteen tuovat Kiinan lisäksi myös Yhdysvaltain rahapolitiikan elvytyksen odotettu purkaminen sekä Lähi-idän tilanne.
– Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanne aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä hätää, tuo myös Eurooppaan odottamattomia vastuita suurten pakolaisjoukkojen vastaanoton ja sopeutumisen hoitamiseksi, Honkapohja sanoi.
Kommenttipuheenvuorot esityksiin tulivat Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothoviukselta ja taloustieteen professori Hannu Piekkolalta.
Rothoviuksen mukaan ainut keino Suomelle on kilpailukyvyn parantaminen. Piekkola muistutti Suomen kokonaistuotannon romahduksesta. Hän esitti, että Suomessa tulevan kasvun edellytys on laadukas johtaminen ja markkinointi.
Seminaarin kalvoesitykset:
Mitä mieltä olit jutusta?