Talviunesta syysmuuttoon – tarkastelussa kielikylpyoppilaiden luonnontieteelliset käsitteet
Elina Nevasaari tarkastelee ruotsin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kielikylpyoppilaiden kirjoitelmissa esiintyviä luonnontieteellisiä käsitteitä. Tutkimus osoitti, että kielikylpyoppilaat useimmiten jäsentävät käsitteistöä kuten samanikäiset verrokkioppilaat, vaikka joitakin eroja käsitteiden kielellistämisessä löytyikin.
Nevasaaren tutkimusaineisto koostuu 344 kielikylpyoppilaan ja 100 ruotsinkieliseen perusopetukseen osallistuvan oppilaan kirjoitelmista perusopetuksen 3., 6. ja 9. luokilla.
– Tutkimuksessani halusin nähdä sanojen taakse ja selvittää, mistä oppilaiden käsitteet oikeastaan muodostuvat, Nevasaari kertoo.
Toisen kielen tutkimuksessa on usein keskitytty kielenoppijoiden sanastolliseen tai kieliopilliseen kehitykseen. Nevasaaren tutkimuksen lähtökohtana ovat kuitenkin käsitteet, joita Suomessa on tutkittu verrattain vähän kielenoppimisen alalla. Tutkimuksessa selvitettiin sekä oppilaiden luonnontieteellisten käsitteiden käsiterakenteita että käsitteiden kielellistämistä ja näiden molempien mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja sekä eri vuosiluokkien että joko toisella kielellään tai ensikielellään kirjoittavien oppilasryhmien välillä.
– Käsiterakenteet osoittavat, mitä ominaisuuksia oppilaat liittävät tutkittuihin käsitteisiin. Esimerkiksi talviunen käsitteen oppilaat liittävät aikaan. He kuvaavat kirjoitelmissaan, mitkä eläimet nukkuvat talviunta, milloin talviuni alkaa, kuinka kauan se kestää ja milloin se loppuu, Nevasaari toteaa.
Käsitteiden tutkimuksesta erikoisalakohtaisen kielitaidon kehittämiseen
Nevasaaren tutkimus osoittaa eroja tutkittujen luonnontieteellisten käsitteiden välillä, jotka ilmenevät oppilaiden käsitteisiin liittämistä ominaisuuksista.
– Vuosiluokasta tai ensikielestä riippumatta oppilaat liittävät talviunen käsitteen aikaan, lintujen syysmuuton paikkaan ja talviturkin käsitettä oppilaat kuvaavat kertomalla millä tavoin eläinten turkki muuttuu, Nevasaari selvittää.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin eroja käsiterakenteissa eri vuosiluokkien kielikylpyoppilaiden välillä. Ylempien vuosiluokkien oppilaat liittävät tutkittuihin käsitteisiin useampia ominaisuuksia ja tarkastelevat käsitteitä monipuolisemmin. Tutkimuksessa osoitettiin tämän kytkeytyvän oppilaiden kognitiiviseen kehitykseen.
– Esimerkiksi 6. ja 9. vuosiluokkien oppilaat selvittävät kirjoitelmissaan, miksi eläimet vaihtavat väriä ja mainitsevat syyksi suojautumisen petoeläimiltä. 3.vuosiluokan oppilaat sen sijaan eivät pohdi syitä värinvaihtoon, vaan yksinkertaisesti toteavat jäniksen vaihtavan väriä, Nevasaari kertoo.
Käsitteiden kielellistäminen osoittaa, miten oppilaat kuvaavat tutkittuja käsitteitä joko toisella kielellään tai ensikielellään. Tutkimuksessa löydettiin eroja käsitteiden kielellistämisessä kielikylpyoppilaiden ja verrokkioppilaiden välillä.
– Ensikieltään käyttävät oppilaat hallitsevat paremmin alakohtaisen terminologian verrattuna toisella kielellään kirjoittaviin oppilaisiin, jotka kuvaavatkin käsitteitä niihin liittyvien ominaisuuksien avulla, Nevasaari sanoo.
– Esimerkiksi ensikielellään kirjoittavat verrokkioppilaat hallitsevat termin talviuni, kun taas toisella kielellään kirjoittavat kielikylpyoppilaat selittävät kirjoitelmissaan, mitä talviuni oikeastaan tarkoittaa. Tämä puolestaan näkyy käsiterakenteissa. Vaikka oppilasryhmien kielenkäytössä onkin eroja, suoriutuvat molemmat oppilasryhmät erikoisalakohtaisesta viestinnästä.
Käsitteet ovat keskeinen osa opetussuunnitelmaa kaikissa oppiaineissa. Tutkimustulosten perusteella kielikylpyopettajan tulisi olla tietoinen käsitteiden välisistä eroista, käsitteiden sisällöstä sekä käsitteiden kielellistämisestä.
– Tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen suunnittelussa edistettäessä kielikylpyoppilaiden erikoisalakohtaisen kielitaidon kehittymistä erityisesti integroidussa aineen- ja kieltenopetuksessa, johon kielikylpyopetus perustuu, Nevasaari toteaa.
Väitöstiedot
FM Elina Nevasaaren ruotsin kielen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Bakom orden – språkbadselevers kontextuella begreppsstrukturering” tarkastetaan perjantaina 20.3. klo 12 alkaen auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pirkko Nuolijärvi ja kustoksena professori Nina Pilke.
Mitä mieltä olit jutusta?