Teuvalla pohdittiin aitoa ajattelua
Akateemikko Oiva Ketosen syntymän 100-vuotisjuhlaseminaarissa 21.1. hänen oppilaansa, professori Esa Saarinen kertoi salintäyteiselle yleisölle Ketosen ajattelun ytimistä. Akateemikon elämäntyö tiivistyy aidon ajattelijan ihanteeseen ja soveltavan filosofian ideaan. Aito ajattelija on kiinnostunut ilmiöistä. Aito ajattelija puhuu niistä yleiskielisesti, koska hän haluaa koskettaa kaikkia. Hän on tosissaan eikä kosiskele kuulijoitaan. Aito ajattelijan tunnistaa selkeydestä ja järjestelmällisyydestä. Aito ajattelija kysyy: ”Mikä tässä ilmiössä on perustavanlaatuista?”
Aidolla ajattelijalla on halu ajatella itse, mutta samalla hän haluaa tutustua eri näkökulmiin. Eriytyminen, vaihtoehdottomuus ja yhden totuuden torvet olivat akateemikko Ketoselle kauhistuksia. Hänen elämäntyönsä keskiössä oli pohtia, miten eri lähtökohdista samaa ilmiötä lähestyvät voivat löytää toisensa.
Aidon ajattelun haalistaja on arvovallan politiikka. Siinä instituutiot ja jähmettyneet ajatusmuodot ottavat otteen yksilöistä. Ajatusten uudet idut törmäävät ”on viisasta vaieta” -muuriin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa arvovallan politiikka voi synnyttää dramaattisesti vääriä seuraamuksia. Tämän vuoksi arvovallan politiikka on hylättävä. On myös hylättävä akateemisen ajattelijan ihanne, jossa käsitteet, itsetarkoituksellinen teoretisointi ja tiedeyhteisön sisäinen viestintä tulevat maailmaa tärkeämmiksi.
Yksilölle Oiva Ketosen perintö tarkoittaa paremman elämän pyrkimystä, ei oman itsen, vaan ympäristön ja kanssaihmisten vuoksi. Perustana on kyseenalaistaminen ja itsensä likoon laittaminen. On myös uskallettava kysyä: ”Kestääkö elämäni kriittistä tarkastelua?”
Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen (1913–2000) oli merkittävä suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketosen laaja-alaisen ajattelun perinteen vaalimiseksi Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto ja Vaasan yliopisto järjestävät joka vuosi Oiva Ketonen -seminaarin.
Mitä mieltä olit jutusta?