Timo Torkkelin väitös 2.12: Vero- ja kirjanpito-oikeudellinen väitöstutkimus yhteisön ...

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Seppo Penttilä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Asko Lehtonen.

Tutkimustiivistelmä

Yksittäisten yritysten ja konsernien tilinpäätöksiä laadittaessa lasketaan tilinpäätökseen kirjattavan tuloveron määrä. Torkkelin talousoikeuden alaan kuuluva väitöskirja pureutuu tuloveron laskemisen vero- ja kirjanpito-oikeudelliseen leikkauspisteeseen.

Tutkimuksessa analysoidaan verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuksia Suomen kansallisen kirjanpitolainsäädännön ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien kannalta. Tutkimuksessa luodaan verotuksen ja kirjanpidon asiallisiin, muodollisiin ja aineellisiin sidonnaisuuksiin pohjautuva systematiikka. Systematiikkaa sovelletaan analysoitaessa elinkeinotuloverotukseen sisältyviä verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuksia.

Oikeustieteessä on usein katsottu, että verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuudet rajoittavat yksittäisten yritysten mahdollisuuksia soveltaa Suomen kansallisen kirjanpitolainsäädännön sijasta kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja.

Torkkelin mukaan useat oikeustieteessä tähän asti nähdyt verotuksen ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien väliseen suhteeseen liittyvät ongelmat ovat laintulkinnankeinoin poistettavissa. Tutkimustulokset merkitsisivät, että kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltaminen yksittäisen yrityksen tilinpäätöksessä olisi aikaisempaa useammissa tilanteissa verotuksen kannalta toteuttamiskelpoista.

Tutkimuksessa analysoidaan, miten yksittäisten yritysten ja konsernien tilinpäätöksistä ilmenevä tuloveron määrä lasketaan. Analyysin kohteena on yksittäisten yritysten tilikauden ja aikaisempien tilikausien verotettavaan tuloon perustuva vero, yksittäisten yritysten ja konsernien laskennallinen vero sekä verotuksellisten epävarmuuksien vaikutus tilinpäätöksen tuloveroon.

Tuloveron laskeminen tuottaa päätöksenteossa merkityksellistä informaatiota. Informaatio koskee yksittäistä yritystä ja konsernia. Tutkimuksessa korostetaan, että tuloveron laskemista ei voida rajata yksinomaan yksittäiseen yritykseen, koska tämä antaa puutteellisen kuvan tuloveron laskemisen kokonaisuudesta ja laskennan vaikutuksista taloudelliseen informaatioon. Tuloveron laskemista ei voida myöskään rajata yksinomaan konserniin, koska tämä antaa puutteellisen kuvan tuloveron laskemisesta erityisesti maksettavaksi tulevan veron näkökulmasta. Tuloveron laskemisessa on siten huomioitava yksittäisen yrityksen ja konsernin näkökulmat. Näin ymmärrettynä tuloveron laskemisella on merkitystä kaikkien yritysten ja konsernien kannalta, ellei näitä ole erikseen säädetty tuloverosta vapaiksi. Tuloveron laskeminen on tämän johdosta välttämätön edellytys yksittäisen yrityksen ja konsernin tilinpäätöksen laadinnan ja veroasioiden hoitamisen kannalta. Tuloveron laskemista koskeva tietämys on lisäksi tarpeen yksittäisen yrityksen ja konsernin tilinpäätösten ymmärtämisen ja analysoinnin kannalta.

Tutkimuksessa esitetään verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuuden kehittämistä koskevia lainsäädännön muutosehdotuksia. Verolaskennan tulevaisuuden kehityspolulle on todennäköistä verotuksen ja kirjanpidon linkin höllentyminen. Torkkelin mukaan verotuksen ja kirjanpidon sidonnaisuutta tulisi lainmuutoksin höllentää kansallista kirjanpitolakia yksittäisen yrityksen tilinpäätöksessä soveltavien suurten yritysten kohdalla. Sidonnaisuudesta tulisi luopua kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja yksittäisen yrityksen tilinpäätöksessä soveltavien yritysten osalta.