Tunnin juna luo talouskasvua
Turun ja Helsingin välinen nopea ratayhteys eli niin sanottu Tunnin juna voisi toteutuessaan tuoda tutkimuksen mukaan jopa 80 miljoonan euron vuosittaisen hyödyn, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola.
Piekkola tutki Tunnin junan kansantaloudellisia vaikutuksia Turun kauppakamarin toimeksiannosta.
– Keskeisimpänä tavoitteena oli arvioida aluetaloudellisia vaikutuksia sen kautta, miten tunnin juna vaikuttaa yritysten toimeliaisuuteen ja talouskasvuun, Piekkola sanoo.
Tunnin juna on Turku-Helsinki -välille suunniteltu uusi oikorata, joka puolittaisi matka-ajan nykyisestä kahdesta tunnista. Uusi rata kulkisi Salosta suoraan Lohjan kautta Helsinkiin ja olisi noin 40 kilometriä lyhyempi kuin nykyinen rantaranta. Radalla voitaisiin ajaa maksimissaan 300 kilometriä tunnissa.
– Aikasäästöt, sujuva liikenne ja vähäisemmät hiilidioksidipäästö tuovat tutkimuksen mukaan vuosittaisia hyötyjä 30 miljoonaa euroa, sanoo professori Hannu Piekkola.
Piekkolan mukaan vielä suurempi hyöty kansantaloudelle tulisi uuden aineettoman pääoman ja inhimillisen pääoman kautta.
– Uutta inhimillistä ja aineetonta pääomaa luovat työpaikat tuottaisivat arviolta 40–50 miljoonaa euroa vuodessa.
Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminta, uusi informaatio- ja telekommunikaatio ja sekä johtamisen ja markkinointipanostusten tuottama lisäarvo.
Piekkolan tekemän tutkimuksen mukaan pitkän matkan pendelöinnin kasvu lisää työpaikkaliikkuvuutta Varsinais-Suomen ja Länsi-Uusimaan suunnalta Helsinkiin 54 prosenttia ja Helsingin suunnalta Turkuun 94 prosenttia. Kasvuluvut on johdettu pendelöinnin 40 prosentin kasvusta Tunnin junan käyttöönoton myötä.
Hyödyt ylittäisivät
investoinnit 20 vuodessa
Piekkolan mukaan Liikenneviraston alustavissa arvioissa kaksiraiteisen radan kustannukset olisivat 1,5 miljardia euroa.
– 80 miljoonan euron vuosittaisilla tuotoilla infrastruktuuri-investoinnit kaksiraiteiseen Tunnin junaan rahoittaisivat itsensä 20 vuodessa, Piekkola muistuttaa.
Lisähyötyjäkin voisi hyvin tulla.
– Aikaisemman kokemuksen perusteella suuret ja paljon julkisuutta saavat investoinnit liikenneyhteyksiin saavat useimmiten aikaan myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Kun otetaan huomioon alueen väestön ennustettu kasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat työperäinen matkustus kasvaa vielä ennustettua merkittävämmin.
Pendelöintiaineistoa ja
tilinpäätöstietoa
Piekkola kertoo, että tutkimuksessa merkittävänä apuna on ollut Kaupunkitutkimuksen Seppo Laakso, joka on toimittanut hankkeelle pendelöintiaineistoja. Pendelöinnissä on käytetty Helsingin kaupungin suunnitteluviraston tilaamia ja Tilastokeskuksen työssäkäyntiaineiston perusteella arvioituja pendelöintiaineistoja ammattiryhmittäin ja toimialoittain.
Tutkimuksessa arvioidut pendelöinnin muutokset perustuvat kustannus-hyötyanalyysiin, jossa aikasäästöjen lisäksi otetaan huomioon kaksiraiteisen yhteyden tarjoamat uudet ratkaisut juna-aikatauluissa ja Pendolino-junien jatkuva käyttö ilman tunnin taukoja.
Työpaikkaliikkuvuus perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton EK työntekijäaineistoon, johon on yhdistetty Suomen asiakastiedon tilinpäätösaineistot. Aineiston jäsenyritykset tuottavat 65 prosenttia yksityisen sektorin bruttokansantuotteesta.
Mitä mieltä olit jutusta?